Suomalaiset kokevat pankin vaihtamisen pääosin helpoksi – silti vain joka neljäs on vaihtanut

Kotisivu > Media > Pankin vaihtaminen

Julkaistu: 04.02.2026

Yli puolet suomalaisista pitää rahoituspalveluntarjoajan tai –tuotteen, kuten pankin tai pankkitilin, vaihtamista helppona. Silti vain 27 % kertoo vaihtaneensa rahoituspalveluntarjoajaa. Asia selviää saksalaisen säästöalusta Raisinin tuoreesta Finnish Wallet Watch –kyselytutkimuksesta.

Suomalaiset ovat pankkiuskollista kansaa: yleisin este rahoituspalveluntarjoajan vaihtamiselle on yksinkertaisesti halu pysytellä nykyisessä, selviää säästöalusta Raisinin tuoreesta kyselytutkimuksesta. 35 prosenttia niistä vastaajista, jotka eivät ole koskaan vaihtaneet pankkia tai pankkitiliä puolestaan ajattelee, että vaihtaminen vie liikaa aikaa ja paperityötä. Kolmanneksi yleisin este vaihtamiselle on vaikeus vertailla vaihtoehtoja (28 %).

“Tuloksissa näkyy selvä ristiriita: pankin vaihtamista pidetään periaatteessa helppona, mutta käytännössä moni ei ryhdy siihen. Syinä ovat ajankäyttö, vaihtoehtojen vertailun vaikeus ja epävarmuus kuluista. Monella saattaa olla jopa vanhentunut käsitys siitä, miten pankin vaihtaminen oikeastaan tapahtuu”, kommentoi Raisinin liiketoiminta-analyytikko Aino Ketola.

Suomalaisten tärkeimmät valintakriteerit rahoituspalvelun valinnassa ovat luottamus ja luotettavuus (74 %), suomenkielinen palvelu (39 %) sekä talletusten turvallisuus (34 %) ja läpinäkyvät ehdot (31 %).

Eurooppalaisiin vaihtoehtoihin suhtaudutaan varauksella. 45 % valitsee vain suomalaisen rahoituslaitoksen, ja 43 % valitsisi pankin toisesta EU-maasta vain selvästi paremmilla ehdoilla. Vain 12 % valitsisi EU-toimijan erittäin tai melko todennäköisesti. Nuoret suhtautuvat eurooppalaisiin vaihtoehtoihin avoimemmin: 16–24 –vuotiaista 20 prosenttia valitsisi EU-toimijan todennäköisesti, kun 65–74 –vuotiaista 59 % kertoo valitsevansa vain suomalaisen.

“Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen eurooppalaisiin pankkeihin kertoo ennen kaikkea tiedon puutteesta, ei niinkään todellisista riskeistä. Moni ei tunne EU:ssa toimivia vaihtoehtoja tai sitä, miten talletusten suoja eri maissa toimii, vaikka rahoitusalaa säädellään unionissa pitkälti yhteisten periaatteiden mukaisesti.”

Kyselyn mukaan suomalaiset eivät juuri tunne talletussuojaa koskevia käytäntöjä EU-maissa: asteikolla yhdestä viiteen keskiarvoinen vastaus talletussuojaa koskevan sääntelyn tuttuudesta oli 2,3.

“Suomessa monet eurooppalaiset toimijat ovat vielä melko tuntemattomia – kuten ovat myös niiden tarjoamat mahdollisuudet. Uskon, että kynnystä valita eurooppalainen toimija suomalaisen sijaan madaltavat esimerkiksi suomenkielinen palvelu, selkeä viestintä talletussuojasta sekä helppo tilinavaus ja läpinäkyvät ehdot”, Ketola pohtii.