Pankkihuijaukset – näin tunnistat huijauksen ja suojaat rahasi

Pankkihuijaus tarkoittaa petosta, jossa rikollinen pyrkii saamaan haltuunsa rahaa, pankkitunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja esiintymällä esimerkiksi pankin, viranomaisen tai muun luotettavan toimijan nimissä. Tavoitteena voi olla saada uhri luovuttamaan tietojaan, hyväksymään maksu tai tekemään tilisiirto rikollisen hallitsemalle tilille.

Pankkihuijauksia tehdään monin eri tavoin. Huijaus voi alkaa esimerkiksi puhelusta, tekstiviestistä, sähköpostista, sosiaalisen median viestistä tai väärennetystä verkkosivusta. Yhteistä niille on, että huijari pyrkii herättämään kiireen tai luottamuksen tunteen, jotta uhri toimisi harkitsematta. 

Pankkihuijauksesta puhuttaessa esiintyy usein myös käsitteitä tietojenkalastelu ja identiteettivarkaus. Vaikka ne liittyvät läheisesti toisiinsa, ne eivät tarkoita samaa asiaa.

Pankkihuijaukset eivät yleensä perustu siihen, että rikollinen murtautuisi pankin järjestelmiin tai “hakkeroisi” pankkitilisi. Sen sijaan huijarit pyrkivät vaikuttamaan ihmisiin ja saamaan heidät itse luovuttamaan tietojaan tai hyväksymään maksun. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi manipuloinniksi. Huijarit hyödyntävät usein samoja psykologisia keinoja riippumatta siitä, tapahtuuko huijaus puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla vai väärennetyn verkkosivun kautta.

• Kiire ja painostusHuijari pyrkii luomaan vaikutelman, että sinun on toimittava heti. Viestissä voidaan esimerkiksi väittää, että pankkitilisi suljetaan, maksu epäonnistuu tai tililläsi on havaittu epäilyttävää toimintaa. Kiireen tarkoituksena on estää sinua pysähtymästä arvioimaan tilannetta rauhassa.

• PelotteluMonissa huijauksissa vedotaan huoleen omista rahoista tai henkilötiedoista. Huijari voi väittää esimerkiksi, että tilisi on vaarassa, korttiasi käytetään väärin tai henkilöllisyytesi on varastettu. Tavoitteena on saada sinut toimimaan tunteiden eikä harkinnan perusteella.

• Luottamuksen rakentaminenHuijarit osaavat esiintyä vakuuttavasti. He voivat käyttää oikeita nimiä, pankkien logoja, asiakaspalvelukieltä tai muita yksityiskohtia, jotka saavat yhteydenoton näyttämään aidolta. Joissakin tapauksissa huijari käy pitkän keskustelun uhrin kanssa ennen kuin pyytää tekemään mitään.

• Pankin tai viranomaisen esittäminenYksi yleisimmistä huijauskeinoista on esiintyä pankin, poliisin, Verohallinnon, Kelan tai muun luotettavan organisaation edustajana. Tavoitteena on hyödyntää sitä luottamusta, jota ihmiset tuntevat viranomaisia ja pankkeja kohtaan.

Moni ajattelee, että pankkihuijauksissa rikollinen murtautuu pankin järjestelmiin tai hakkeroi asiakkaan pankkitilin. Todellisuudessa useimmissa pankkihuijauksissa rikollinen ei yritä murtaa pankin suojausta, vaan saada asiakkaan itse hyväksymään toivotun tapahtuman. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kirjautumista väärennetylle sivustolle, pankkitunnusten syöttämistä huijaussivulle tai tilisiirron vahvistamista rikollisen antamien ohjeiden mukaisesti. Kun asiakas itse hyväksyy tapahtuman, sitä voi olla huomattavasti vaikeampi estää tai perua.

Juuri tästä syystä pankkihuijaukset voivat onnistua, vaikka pankkien tietoturva on erittäin korkealla tasolla. Jos asiakas itse vahvistaa tunnistautumisen tai hyväksyy maksun, pankki ei välttämättä pysty estämään tapahtumaa tai palauttamaan siirrettyjä varoja.

Paras tapa suojautua pankkihuijauksilta on yhdistää pankkien tarjoamat tekniset turvaratkaisut omaan valppauteen. Käytännössä tämä tarkoittaa huijareiden käyttämien keinojen tunnistamista, yllättäviin yhteydenottoihin suhtautumista kriittisesti sekä sitä, että pysähdyt hetkeksi ennen kuin hyväksyt tunnistautumisen, maksun tai tilisiirron.

Pankkihuijauksia tehdään monin eri tavoin, mutta niiden tavoite on lähes aina sama: saada uhri luovuttamaan pankkitunnuksensa, hyväksymään tunnistautuminen tai siirtämään rahaa rikollisille. Huijarit kehittävät jatkuvasti uusia toimintatapoja, mutta useimmat huijaukset perustuvat samoihin psykologisiin keinoihin, kuten kiireen luomiseen, luottamuksen rakentamiseen ja viranomaisen tai pankin roolissa esiintymiseen. Vaikka huijaustavat muuttuvat jatkuvasti, niiden tavoite on lähes aina sama: saada uhri toimimaan nopeasti ennen kuin hän ehtii pysähtyä arvioimaan tilannetta.

Seuraavassa esitellään yleisimmät Suomessa esiintyvät pankkihuijaukset sekä vinkit niiden tunnistamiseen.

Huijauspuheluissa rikollinen soittaa ja esiintyy esimerkiksi pankin työntekijänä, poliisina tai muun viranomaisen edustajana. Puhelussa voidaan väittää, että pankkitililläsi on havaittu epäilyttävää toimintaa, maksukorttiasi on yritetty käyttää väärin tai henkilöllisyytesi on vaarantunut. Tavoitteena on saada sinut toimimaan nopeasti ennen kuin ehdit arvioida tilannetta rauhassa.

Huijari voi pyytää sinua kirjautumaan verkkopankkiin, kertomaan pankkitunnuksesi tai vahvistamaan tunnistautumisen tai maksun omalla puhelimellasi. Joissakin tapauksissa sinua voidaan myös pyytää siirtämään rahasi niin sanotulle “turvatilille”, jonka väitetään suojaavan varojasi. Todellisuudessa rahat siirtyvät rikollisen hallintaan.

Mistä tunnistat huijauspuhelun?

• Soittaja luo kiireen tai pelottelee.

• Sinua pyydetään kertomaan pankkitunnuksia, salasanaa tai mTAN-koodi.

• Sinua pyydetään hyväksymään tunnistautuminen tai maksu, jota et ole itse aloittanut.

• Sinua kehotetaan siirtämään rahaa uudelle tilille.

Tekstiviesti- ja WhatsApp-huijaukset ovat yleistyneet nopeasti viime vuosina. Viestissä voidaan esimerkiksi kertoa, että pankkitilisi on lukittu, maksusi odottaa vahvistusta tai tililläsi on havaittu epäilyttävää toimintaa. Mukana on yleensä linkki, jonka kautta vastaanottajaa pyydetään kirjautumaan palveluun.

Linkki johtaa usein väärennetylle verkkosivulle, joka näyttää aidolta pankin tai viranomaisen palvelulta. Jos syötät sivustolle pankkitunnuksesi tai hyväksyt tunnistautumisen, tiedot voivat päätyä rikollisten käyttöön. WhatsAppissa huijarit voivat lisäksi esiintyä pankin asiakaspalveluna tai muuna luotettavana tahona ja pyrkiä jatkamaan keskustelua pidempään ennen varsinaista huijausyritystä.

Mistä tunnistat huijausviestin?

• Viesti sisältää kiireellisen kehotuksen toimia heti.

• Lähettäjä pyytää klikkaamaan linkkiä tai kirjautumaan palveluun.

• Verkkosivun osoite näyttää epäilyttävältä.

• Viestissä on kirjoitusvirheitä tai poikkeavaa kieltä.

Huijaussähköpostit eli phishing-viestit pyrkivät saamaan vastaanottajan luovuttamaan pankkitunnuksensa, salasanansa tai muita henkilökohtaisia tietoja. Viesti voi näyttää tulevan pankilta, viranomaiselta tai esimerkiksi verkkokaupalta, ja siinä saatetaan vedota kiireeseen tai turvallisuussyihin.

Monet huijaussähköpostit ovat nykyään erittäin uskottavia. Ne voivat sisältää pankin logon, oikean näköisen ulkoasun ja jopa aidolta vaikuttavan lähettäjän nimen. Siksi pelkkä sähköpostin ulkonäkö ei kerro, onko viesti aito. 

Yleensä sähköpostissa oleva linkki ohjaa väärennetylle kirjautumissivulle tai pyytää lataamaan haitallisen tiedoston.

Yksi yleisimmistä pankkihuijauksista on ohjata käyttäjä väärennetylle verkkosivulle, joka näyttää lähes identtiseltä pankin, viranomaisen tai muun tunnetun palvelun sivuston kanssa. Sivusto voi avautua esimerkiksi sähköpostin, tekstiviestin, sosiaalisen median mainoksen tai hakukoneen kautta.

Huijarit ostavat toisinaan myös Google-mainoksia, jolloin väärennetty sivusto voi näkyä hakutulosten kärjessä ennen virallista verkkosivua. Lisäksi yleistyneitä ovat QR-koodihuijaukset, joissa käyttäjä ohjataan huijaussivulle skannaamalla QR-koodi esimerkiksi kirjeestä, julisteesta tai sähköpostista.

Sijoitushuijauksissa rikollinen houkuttelee sijoittamaan rahaa lupaamalla poikkeuksellisen suuria tai lähes riskittömiä tuottoja. Huijauksissa voidaan markkinoida esimerkiksi kryptovaluuttoja, osakkeita, valuuttakauppaa tai muita sijoituskohteita.

Huijari voi esiintyä kokeneena sijoitusneuvojana tai kansainvälisen sijoitusyhtiön edustajana. Usein yhteydenotto alkaa sosiaalisessa mediassa, puhelimitse tai verkkomainoksen kautta. Aluksi uhri voi nähdä näennäisiä voittoja, joiden tarkoituksena on saada sijoittamaan yhä enemmän rahaa.

Tyypillisiä varoitusmerkkejä

• luvataan poikkeuksellisen suuria tuottoja ilman riskiä

• sijoituspäätöstä pitää kiirehtiä

• yhteydenotto tulee yllättäen

• rahaa pyydetään siirtämään ulkomaille tai kryptolompakkoon

• sijoitusneuvoja ei ole valvotun toimijan edustaja

Muista, että kaikki sijoittamiseen liittyy riskejä. Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on usein huijaus.

Tilisiirtohuijauksessa rikollinen pyrkii saamaan uhrin siirtämään rahat itse rikollisen hallitsemalle tilille. Huijari voi esimerkiksi esiintyä pankin työntekijänä ja väittää, että tililläsi oleva raha on vaarassa ja se täytyy siirtää kiireellisesti niin sanotulle turvatilille. Todellisuudessa pankeilla ei ole käytössä erillisiä turvatilejä, joille asiakkaiden varoja pyydettäisiin siirtämään. Jos saat tällaisen pyynnön, kyseessä on huijaus.

Tilisiirtohuijaukset ovat erityisen vaarallisia, koska asiakas hyväksyy maksun itse. Tämän vuoksi pankki ei välttämättä pysty estämään maksua sen jälkeen, kun tilisiirto on vahvistettu.

Näin tunnistat tilisiirtohuijauksen

• sinua pyydetään siirtämään rahat uudelle tai “turvalliselle” tilille

• yhteydenotto tulee yllättäen pankin nimissä

• tilanteessa korostetaan kiirettä

• maksu pitää hyväksyä heti omilla pankkitunnuksilla

Vaikka pankkihuijauksia on monenlaisia, useimmissa niissä toistuvat samat varoitusmerkit. Jos tunnistat yhden tai useamman alla olevista merkeistä, keskeytä asiointi ja varmista yhteydenoton aitous ennen kuin toimit.

Yksikin näistä merkeistä riittää syyksi pysähtyä. Jos et ole varma yhteydenoton aitoudesta, älä jatka asiointia, vaan ota itse yhteyttä pankkiisi tai palveluntarjoajaan sen virallisten yhteystietojen kautta.

Jos epäilet joutuneesi pankkihuijauksen kohteeksi, nopea toiminta voi auttaa rajoittamaan vahinkoja ja estämään lisäväärinkäytökset. Vaikka et olisi varma, ovatko tietosi joutuneet vääriin käsiin, tilanne kannattaa aina ottaa vakavasti. Alla olevat toimenpiteet kannattaa tehdä mahdollisimman pian.

1. Ota heti yhteyttä pankkiisiJos epäilet luovuttaneesi pankkitunnuksesi, hyväksyneesi epäilyttävän maksun tai huomanneesi tililläsi tuntemattomia tapahtumia, ota välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi. Pankki voi tarvittaessa estää lisätapahtumia, sulkea tunnukset tai maksukortin ja neuvoa seuraavissa vaiheissa. Älä käytä epäilyttävässä viestissä tai puhelussa annettuja yhteystietoja, vaan ota yhteyttä pankkiin sen virallisten verkkosivujen tai asiakaspalvelun kautta.
   
   

2. Sulje pankkitunnukset tai maksukortti tarvittaessaJos uskot pankkitunnustesi, maksukorttisi tai mTAN-koodiesi päätyneen rikollisille, pyydä pankkia sulkemaan tunnukset tai kortti mahdollisimman nopeasti. Näin voidaan estää uusien väärinkäytösten tekeminen. Jos et tavoita pankkiasi heti, käytä pankin sulkupalvelua, mikäli sellainen on käytettävissä.
   
   
3. Tee rikosilmoitusJos rahaa on siirretty tililtäsi ilman lupaasi tai olet joutunut huijauksen uhriksi, tee rikosilmoitus poliisille mahdollisimman pian. Rikosilmoitus voi olla tarpeen myös silloin, kun haet korvauksia tai reklamoit tapahtumista pankillesi. Säilytä kaikki mahdolliset todisteet, kuten viestit, sähköpostit, kuvakaappaukset ja tilitapahtumat, sillä ne voivat helpottaa asian selvittämistä.
   
   
4. Vaihda salasanat ja suojaa käyttäjätilisiJos olet syöttänyt käyttäjätunnuksia tai salasanoja epäilyttävälle verkkosivulle, vaihda ne välittömästi. Aloita sähköpostitilistäsi, sillä siihen pääsy voi mahdollistaa myös muiden käyttäjätilien kaappaamisen. Jos käytät samaa salasanaa useissa palveluissa, vaihda se kaikkiin kyseisiin palveluihin. Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen aina, kun se on mahdollista.
   
   
5. Tarkista laitteesi haittaohjelmien varaltaJos latasit epäilyttävän tiedoston, asensit sovelluksen tai annoit huijarille etäyhteyden tietokoneellesi tai puhelimeesi, tarkista laitteesi haittaohjelmien varalta ennen kuin käytät verkkopankkia tai muita tärkeitä palveluita uudelleen. Tarvittaessa pyydä apua tietotekniikan ammattilaiselta tai laitteen huoltopalvelusta.
   
   
6. Seuraa tilitapahtumiasiVaikka välitöntä vahinkoa ei näkyisi, seuraa pankkitilisi ja maksukorttiesi tapahtumia seuraavien viikkojen aikana. Huijarit voivat yrittää käyttää varastettuja tietoja myöhemmin tai tehdä pieniä testiveloituksia ennen suurempia tapahtumia. Jos huomaat tililläsi tapahtumia, joita et tunnista, ota heti yhteyttä pankkiisi.

Turvallinen pankkiasiointi perustuu sekä teknisiin suojausratkaisuihin että asiakkaiden omaan valppauteen. Kun avaat säästötilin tai määräaikaistalletuksen Raisinin kautta, voit hallita säästöjäsi yhden Raisin-tilin kautta turvallisesti. Raisin hyödyntää useita turvallisuusominaisuuksia asiakkaidensa tietojen, varojen ja toimeksiantojen suojaamiseksi, mutta myös asiakkaan omilla toimintatavoilla on tärkeä merkitys huijausten ehkäisemisessä.

Alla kerromme, miten Raisin suojaa asiakkaitaan, mitä emme koskaan pyydä sinulta ja miten toimia, jos epäilet huijausyritystä.

Kun käytät Raisinia säästötilien ja määräaikaistalletusten avaamiseen, henkilötietojesi, kirjautumisesi ja rahaliikenteesi suojaaminen on keskeinen osa palvelua. Raisin hyödyntää useita turvallisuusratkaisuja, joiden tarkoituksena on suojata asiakkaiden tietoja, estää väärinkäytöksiä ja tarjota turvallinen ympäristö säästämiseen.

Turvallisuutta parannetaan esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Kaksivaiheinen tunnistautuminen (mTAN) suojaa kirjautumista ja toimeksiantojen vahvistamista. Ilman kertakäyttöistä vahvistuskoodia tilillä ei voi tehdä uusia toimeksiantoja.

• Automaattinen uloskirjautuminen kirjaa käyttäjän ulos 15 minuutin käyttämättömyyden jälkeen, mikä vähentää riskiä, että ulkopuolinen pääsee käyttämään avointa istuntoa.

• Salatut yhteydet ja tietojen salaus suojaavat henkilötietoja ja verkkoliikennettä luvattomalta käytöltä.

• Jatkuva tietoturvan valvonta ja testaus auttavat tunnistamaan mahdolliset haavoittuvuudet ennen kuin niitä voidaan hyödyntää.

Vaikka tekniset suojausratkaisut ovat tärkeä osa turvallisuutta, mikään järjestelmä ei yksin estä kaikkia huijauksia. Siksi on tärkeää suhtautua varauksella odottamattomiin yhteydenottoihin ja vahvistaa kirjautuminen tai toimeksiannot vain silloin, kun olet itse aloittanut ne.

Huijarit voivat esiintyä pankkien, viranomaisten tai muiden luotettavien toimijoiden nimissä. Myös Raisinin nimeä voidaan käyttää uskottavuuden lisäämiseksi. Siksi on tärkeää tietää, millaisia yhteydenottoja Raisin ei koskaan tee.

Raisin ei koskaan…

• pyydä salasanaasi, pankkitunnuksiasi tai mTAN-koodiasi puhelimitse, sähköpostitse, tekstiviestillä tai viestisovelluksissa.

• pyydä siirtämään rahojasi toiselle tilille turvallisuussyihin, “turvatilille” tai paremman koron vuoksi. Kaikki Raisinin kautta avattavat säästötuotteet näkyvät omalla Raisin-tililläsi.

• painosta sinua tekemään sijoituspäätöksiä nopeasti tai väitä, että tarjous on voimassa vain muutaman minuutin tai tunnin.

• lähetä sähköpostitse tai tekstiviestillä sijoitustarjouksia, joita et löydä omalta Raisin-tililtäsi tai Raisinin virallisilta verkkosivuilta.

• pyydä asentamaan etäyhteysohjelmia, kuten TeamVieweria tai AnyDeskiä, tietokoneellesi tai puhelimeesi.

• pyydä antamaan etäyhteyttä puhelimeesi tai tietokoneellesi ongelmien ratkaisemiseksi.

• kehota kirjautumaan Raisin-tilillesi sähköpostissa tai tekstiviestissä olevan linkin kautta. Turvallisinta on aina siirtyä palveluun kirjoittamalla osoite itse selaimeen tai käyttämällä omaa kirjanmerkkiäsi.

• ota sinuun yhteyttä pyytääkseen tekemään sijoituspäätöksiä tai rahansiirtoja puhelimitse.

Jos saat sähköpostin, tekstiviestin, puhelun tai muun yhteydenoton, jonka väitetään olevan Raisinilta, mutta jokin tuntuu epäilyttävältä, älä vastaa viestiin, klikkaa sen linkkejä tai anna henkilökohtaisia tietojasi.

Keskeytä asiointi ja ota itse yhteyttä Raisinin asiakaspalveluun verkkosivuillamme ilmoitettujen virallisten yhteystietojen kautta. Näin voit varmistaa, onko yhteydenotto aito, ennen kuin teet mitään toimenpiteitä. Jos olet epävarma viestin tai puhelun aitoudesta, turvallisin vaihtoehto on aina tarkistaa asia ensin. On parempi käyttää muutama minuutti yhteydenoton varmistamiseen kuin riskeerata pankkitunnukset tai säästösi.