Mikä on arvonlisävero? Näin ALV toimii Suomessa vuonna 2026

Arvonlisävero eli ALV on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista Suomessa. Vero sisältyy tuotteen tai palvelun hintaan, joten kuluttaja maksaa arvonlisäveron osana ostoksen loppuhintaa.

Arvonlisävero on niin sanottu välillinen vero. Käytännössä yritys lisää arvonlisäveron myymänsä tuotteen tai palvelun hintaan, perii veron asiakkaalta ja tilittää sen myöhemmin Verohallinnolle. Yritys toimii siis veron kerääjänä, vaikka veron lopullinen maksaja on yleensä kuluttaja.

Arvonlisäveron tarkoituksena on verottaa kulutusta eri vaiheissa ilman, että vero kertautuu. Arvonlisäverovelvollinen yritys voi yleensä vähentää liiketoimintaansa varten tekemiensä ostojen arvonlisäveron omista myynneistään tilitettävästä verosta.

Suomessa arvonlisävero koskee suurinta osaa tavaroiden ja palveluiden myynnistä, mutta lainsäädännössä on myös poikkeuksia ja arvonlisäverosta vapaita toimialoja.

Vaikka yritys ilmoittaa ja tilittää arvonlisäveron Verohallinnolle, arvonlisäveron maksaa käytännössä tuotteen tai palvelun ostava kuluttaja. Arvonlisävero sisältyy tuotteen tai palvelun myyntihintaan, joten se maksetaan automaattisesti ostoksen yhteydessä.

Yritys toimii arvonlisäveron kerääjänä. Se lisää arvonlisäveron myyntihintaan, perii sen asiakkaalta ja tilittää veron myöhemmin Verohallinnolle. Jos yritys on arvonlisäverovelvollinen, se voi yleensä vähentää omiin liiketoiminnan hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron myynneistään tilitettävästä verosta.

On hyvä huomata, että vaikka arvonlisävero näkyy yrityksen laskutuksessa ja kirjanpidossa, yritys ei yleensä maksa veroa omasta myynnistään omasta pussistaan. Yritys toimii välittäjänä kuluttajan ja Verohallinnon välillä keräämällä arvonlisäveron osana myyntihintaa.

Suomessa käytetään useita arvonlisäverokantoja riippuen siitä, mitä tavaraa tai palvelua myydään. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 %, ja sen lisäksi käytössä on alennetut 13,5 % ja 10 % verokannat tietyille tuotteille ja palveluille.

Kaikkia tuotteita ja palveluita ei kuitenkaan veroteta samalla tavalla. Lisäksi osa myynnistä on arvonlisäverotonta tai siihen sovelletaan erityissääntöjä. Tarkemmat verokannat ja poikkeukset löytyvät Verohallinnon ohjeista.

Arvonlisävero lasketaan tuotteen tai palvelun verottomasta hinnasta sovellettavan arvonlisäverokannan perusteella. Käytännössä yritys lisää arvonlisäveron verottomaan myyntihintaan, jolloin muodostuu asiakkaan maksama kokonaishinta.

Arvonlisäveron laskeminen on tärkeää erityisesti yrityksille, sillä vero on ilmoitettava ja tilitettävä Verohallinnolle. Kuluttajan näkökulmasta arvonlisävero sisältyy yleensä valmiiksi tuotteen tai palvelun hintaan, eikä sitä tarvitse laskea itse. Jos haluat kuitenkin selvittää, kuinka suuri osa hinnasta on arvonlisäveroa tai mikä tuotteen veroton hinta on, voit laskea sen arvonlisäverokannan perusteella.

Seuraavaksi tarkastelemme, miten arvonlisävero lasketaan käytännössä esimerkin avulla.

Esimerkki arvonlisäveron laskemisesta

Kuvitellaan, että tuotteen veroton hinta on 100 euroa ja siihen sovelletaan 25,5 prosentin arvonlisäveroa.

Tässä esimerkissä kuluttaja maksaa tuotteesta yhteensä 125,50 euroa. Yritys pitää verottoman osuuden myynnistään ja tilittää arvonlisäveron Verohallinnolle verotuksessa sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Jos yritys on arvonlisäverovelvollinen, sen on ilmoitettava ja maksettava arvonlisävero Verohallinnolle säännöllisesti. Ilmoittaminen ja maksaminen tapahtuvat OmaVero-palvelussa, jossa yritys ilmoittaa verokauden aikana kertyneet myyntien arvonlisäverot sekä vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvät arvonlisäverot.

Maksettavaksi jää yleensä myyntien arvonlisäveron ja vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäveron välinen erotus. Jos vähennyskelpoisia ostoja on ollut paljon, maksettavan arvonlisäveron määrä voi olla pienempi kuin myynneistä kertynyt arvonlisävero.

Arvonlisävero ilmoitetaan yrityksen verokauden mukaisesti. Verokausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi riippuen yrityksen toiminnasta ja Verohallinnon määräyksistä. Yrityksen kannattaa huolehtia siitä, että arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan määräajassa. Ajantasaiset ilmoitus- ja maksupäivät sekä tarkemmat ohjeet löytyvät Verohallinnon OmaVero-palvelusta.

Arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että yrityksen on lisättävä arvonlisävero myymiensä tuotteiden tai palveluiden hintaan sekä ilmoitettava ja maksettava kerätty vero Verohallinnolle. Suurin osa Suomessa toimivista yrityksistä on arvonlisäverovelvollisia, mutta velvollisuuden syntymiseen vaikuttavat muun muassa yrityksen liikevaihto sekä harjoitetun liiketoiminnan luonne.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan kuulu arvonlisäverotuksen piiriin. Osa yrityksistä voi toimia ilman arvonlisäverovelvollisuutta esimerkiksi vähäisen liikevaihdon vuoksi, kun taas tietyt toimialat on vapautettu arvonlisäverosta kokonaan. Seuraavaksi käymme läpi, milloin yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja missä tilanteissa arvonlisäveroa ei tarvitse periä.

Milloin yrityksen pitää rekisteröityä?

Yrityksen on yleensä rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, jos se harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa ja sen liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Rekisteröitymisen jälkeen yritys lisää arvonlisäveron myymiensä tuotteiden ja palveluiden hintaan sekä ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron Verohallinnolle.

Joissakin tilanteissa yritys voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi myös vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto jäisi alle 20 000 euron. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on arvonlisäverollisia hankintoja ja se haluaa vähentää niihin sisältyvän arvonlisäveron verotuksessaan.

Arvonlisäverosta vapaa toiminta

Kaikki liiketoiminta ei kuulu arvonlisäverotuksen piiriin. Tietyt toimialat on vapautettu arvonlisäverosta, jolloin tuotteista tai palveluista ei peritä arvonlisäveroa eikä toiminnasta yleensä tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Arvonlisäverosta vapaita toimialoja ovat esimerkiksi:

• terveyden- ja sairaanhoitopalvelut

• sosiaalihuollon palvelut

• yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

• rahoitus- ja vakuutuspalvelut.

On hyvä huomioida, että arvonlisäverottomaan toimintaan liittyy omia sääntöjään ja poikkeuksiaan. Tarvittaessa ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa Verohallinnon verkkosivuilta.

Yleensä arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksamisesta vastaa tavaran tai palvelun myyjä. Joissakin tilanteissa sovelletaan kuitenkin käänteistä arvonlisäveroa, jolloin verovelvollisuus siirtyy ostajalle.

Käänteistä arvonlisäveroa käytetään Suomessa esimerkiksi tietyissä rakennusalan palveluissa, joissa ostaja ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron myyjän sijaan. Tarkoituksena on ehkäistä harmaata taloutta ja arvonlisäveropetoksia.

Käänteistä arvonlisäveroa sovelletaan myös joissakin kansainvälisen kaupan tilanteissa, kuten tietyissä EU-maiden välisissä yrityskaupoissa. Käänteisen verovelvollisuuden soveltaminen riippuu aina kaupan osapuolista ja myytävästä tuotteesta tai palvelusta, joten yrityksen kannattaa tarvittaessa tarkistaa, mitä sääntöjä omaan tilanteeseen sovelletaan.

Arvonlisävero sisältyy lähes kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintaan, joten sillä on suora vaikutus kotitalouksien arjen menoihin. Kun tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat esimerkiksi arvonlisäverokantojen muutosten seurauksena, myös säästämiseen jäävä rahamäärä voi pienentyä.

Oman talouden suunnittelu auttaa kuitenkin varautumaan muuttuvaan hintatasoon. Kun päivittäiset menot ovat hallinnassa ja säästöön jää ylimääräisiä varoja, niitä voi kasvattaa korkoa tuottavilla säästöratkaisuilla pitkän aikavälin tavoitteita varten.

Raisinin kautta voit vertailla ja avata eri eurooppalaisten pankkien säästötilejä ja määräaikaistalletuksia yhden tilin kautta. Voit valita joko säästötilin, jossa varat ovat joustavasti käytettävissä, tai määräaikaistalletuksen, jos tiedät, ettet tarvitse säästöjäsi tiettyyn ajanjaksoon. Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa enintään 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

Tämä artikkeli käsittelee Suomessa käytössä olevaa sijoitusten verotusta keskittyen yksityishenkilöitä koskevaan verotukseen. Huomautamme, että artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi informaatioksi. Raisin ei tarjoa veroneuvontaa millään tavalla. Ajankohtaiset tiedot verotuksesta kannattaa aina tarkistaa Verohallinnon verkkosivuilta.