Joukkovelkakirjat – vakaata tuottoa pitkällä aikavälillä

Joukkovelkakirja on laina, jonka on laskenut liikkeelle jokin yritys tai valtio. Joukkovelkakirjalainan avulla sen liikkeellelaskijat pyrkivät nostamaan vierasta pääomaansa. Tällöin sijoittaja lainaa omaa rahaansa yrityksen tai valtion käyttöön. Laina-ajan päättyessä sijoittajalle maksetaan takaisin hänen sijoittamansa summa sekä usein korkoa laina-ajalta. Koron voidaan ajatella olevan lainan hinta – tässä yhteydessä se toimii korvauksena sijoittajalle siitä riskistä, että lainatut varat voi menettää.

Joukkovelkakirjat, joista käytetään myös nimeä bondit ovat arvopapereita, jotka edustavat velkaa. Joukkovelkakirjoja voidaan ostaa ja myydä rahoitusmarkkinoilla. Yrityksiä ja valtioita, jotka laittavat joukkovelkakirjoja jakoon kutsutaan liikkeeseenlaskijoiksi. He ovat tahoja, jotka laskevat velan liikkeelle, pyytävät rahoitusta ja ottavat velkaa. Liikkeellelaskija sitoutuu maksamaan lainan takaisin ehtojen mukaisesti. 

Sijoittajia, jotka ostavat velkakirjan kutsutaan haltijoiksi. Haltijoita voivat olla yksityishenkilöt, sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöt tai muut vastaavat tahot.

Sijoittajan saamat tuotot muodostuvat pääosin kahdella eri tavalla: liikkeellelaskijan maksavasta korosta ja velkakirjan arvonnoususta. 

1. Korot: Sijoittaja saa säännöllisesti maksettavia korkoja lainaamasta rahasummastaan. Koron maksu on ennalta sovittua ja maksetaan lainan voimassaoloaikana. 

2. Arvonnousu tai luovutusvoitto: Tuottoa voi myös syntyä, jos sijoittaja myy joukkovelkakirjan jälkimarkkinoilla korkeampaan hintaan kuin sen on ostanut. 

Joukkovelkakirjoihin sijoittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että sijoittaminen voi tuoda tappioita. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos velkakirja myydään jälkimarkkinoilla alempaan hintaan kuin se on ostettu. 

Korottomat joukkovelkakirjat

Vaikka monesta joukkovelkakirjalainasta maksetaan sijoittajalle korkoa, osa lainoista on korottomia. Jos sijoittajalle ei makseta korkoa laina-ajalta, kyseessä on nollakuponkilaina. Tällöin saatavat tuotot muodostuvat myynti- ja ostohinnan erotuksena. Sijoittajalle maksetaan tuotot lainan erääntyessä.

Joukkovelkakirjojen toiminta perustuu useaan osa-alueeseen, jotka määrittävät millaisen tuoton sijoittaja saa ja millaisia riskejä kohteeseen liittyy. Ennen sijoituspäätösten tekemistä on hyvä ymmärtää, miten joukkovelkakirjat toimivat. Seuraavaksi esittelemme kolme tärkeää ominaisuutta.

✔️ Laina-aika – Joukkovelkakirjojen kesto vaihtelee lyhyistä esimerkiksi 1–5 vuoden laina-ajasta, pitkiin jopa 30 vuoden pituisiin lainoihin. Lainan eräpäivänä liikkeellelaskija maksaa takaisin lainan nimellisarvon.

✔️ Jälkimarkkinakelpoisuus – Lähes kaikki joukkovelkakirjat ovat jälkimarkkinakelpoisia, joka tarkoittaa, että niitä voidaan myydä ja ostaa kesken laina-ajan. Tämä tuo mahdollisuuden sijoittajalle realisoida varat ennen varsinaista eräpäivää.

✔️ Korko – Lainalle maksettava korko voi olla kiinteä, jolloin koko laina-ajalta maksetaan samaa ennalta sovittua korkoa. Jos korko on vaihtuva, se voidaan sitoa seuraamaan valittua viitekorkoa, kuten Euribor-korkoa, joka on Euroopan alueen viitekorko. Tämä korko kuvaa yleistä markkinatilannetta ja kertoo hinnan, jolla eurooppalaiset pankit lainaavat rahaa toisilleen. Maksettava korko vaikuttaa lainasta saatavaan tuoton suuruuteen.

Joukkovelkakirjalainoihin sijoittamisen riskit ovat pieniä ja saatava tuotto perustuu riskitasoon. Vakaana pidetyn valtion tai yrityksen odotetaan maksavan korkoa ilman ongelmia pitkällä aikavälillä. Sijoittamalla suuresti velkaantuneeseen valtioon tai yritykseen riski luottotappiosta ja maksukyvyttömyydestä kasvaa. Tästä johtuen monesti tarjotut korkotuotot ovat suurempia, mutta samalla sijoittamiseen liittyvä riski kasvaa. Tutustumalla liikkeellelaskijan luottoluokitukseen voit saada tietoa siitä, kuinka turvallisena sijoitusta pidetään.

Toinen joukkovelkakirjoihin liittyvä riski on likviditeettiriski, joka tarkoittaa velkakirjan eteenpäin myymiseen liittyviä riskejä. Joissakin tilanteissa myyminen voi olla hidasta, vaikeaa ja kallista. Tämä voi vaikeuttaa sijoituksen muuttamista rahaksi nopeasti, erityisesti markkinatilanteen ollessa epävarma tai jos halukkaita ostajia on vähän.

Joukkovelkakirjoihin voidaan sijoittaa joko suoraan ostamalla laina liikkeellelaskijalta tai epäsuorasti esimerkiksi rahastojen kautta. Joukkovelkakirjalainan hintaan vaikuttavat yleinen korkotaso sekä liikkeellelaskijan taloudellinen tilanne. Yleisesti, kun markkinakorot nousevat, joukkovelkakirjojen hinta laskee.

Sijoituskohteena joukkovelkakirjojen edut ovat niiden vakaus, ennustettavuus ja tasainen tuotto. Tuoton määrä riippuu lainan riskitasosta: vakaana pidetyn valtion tai yrityksen odotetaan maksavan korkoa ilman ongelmia pitkän ajan. Tällöin tuotto on matalampi, mutta varmempi. Sen sijaan sijoittamalla suuresti velkaantuneeseen valtioon tai yritykseen riski luottotappiosta kasvaa, mutta mahdolliset tuotot voivat olla korkeampia.

Vinkki! 

Tutustumalla liikkeellelaskijan luottoluokitukseen voit saada tietoa liikkeellelaskijan maksukyvystä ja kohteen riskistä.

Joukkovelkakirjojen ajatellaan usein sopivan suurille sijoittajille, kuten eläkeyhtiöiden tai varainhoitajien sijoituskohteiksi. Ennustettavat tuotto-odotukset ja pitkät laina-ajat tekevät niistä houkuttelevan sijoituskohteen erityisesti pitkän aikavälin sijoittajille.

Kuitenkin myös piensijoittajilla on mahdollisuus sijoittaa joukkovelkakirjoihin. Tällöin sijoittaminen tapahtuu usein rahastosäästämisen, kuten ETF-rahaston tai korkorahaston kautta. Joukkovelkakirjalainoja on usein tarjolla pankkien yhdistelmärahastoissa, jossa varat hajautetaan eri osakkeiden ja joukkolainojen kesken. Bondit voivat toimia tehokkaana keinona hajauttamaan sijoitussalkun riskiä, sillä ne tarjoavat vakautta, erityisesti silloin, kun osakemarkkinoiden odotetaan laskevan. Mahdollisia tappioita voi yrittää hallita yhdistelemällä erilaisia sijoituskohteita. Voit lukea lisää sijoittamisesta artikkelistamme: Sijoittamisen aloittaminen.

Tallettamalla osan varoistasi korkoa kerryttäviin säästötuotteisiin, voit suojata varojasi rahan arvon laskulta ja sijoittamisen riskeiltä. Säästäminen määräaikaistalletukseen kerryttää varoja pitkällä aikavälillä. Määräaikaistalletuksen avauksen yhteydessä sovitaan talletusaika ja säästöille maksettava kiinteä korko. Tämä tarkoittaa, että saat koko säästöajalta ennalta sovitun korkotuoton. Talletuksen korko on usein korkeampi verrattuna säästötilin korkoon, sillä määräaikaistalletuksessa varat lukitaan ennalta sovituksia ajaksi. 

Säästötilille säästäminen on joustavampi vaihtoehto, sillä varat ovat nostettavissa milloin tahansa. Säästöille maksettava korko on vaihtuva, jonka ansioista säästöt voivat hyötyä markkinakorkojen noususta. 

Raisinilla voit vertailla määräaikaistalletuksia ja säästötilejä Euroopan pankeista. Alustamme kautta löydät korkotarjoukset ja voit avata valitsemasi säästötuotteet. Rekisteröityminen on helppoa – sinun tarvitsee vain luoda oma Raisin-tilisi ja varmentaa henkilöllisyytesi.

Raisinin kautta säästäminen on turvallista, sillä jokainen kumppanipankkimme kuuluu EU:n talletussuojaan. Talletussuoja turvaa varat 100 000 euroon asti pankkia ja tallettajaa kohden.