Ennakonpidätys 2026: Mitä se tarkoittaa ja miten se toimii?

Ennakonpidätys tarkoittaa veroa, joka vähennetään tulosta jo ennen kuin se maksetaan sinulle. Esimerkiksi palkasta ennakonpidätyksen tekee työnantaja verokorttisi ennakonpidätysprosentin perusteella ja tilittää pidätetyn veron Verohallinnolle.

Ennakonpidätyksen tarkoitus on kerätä veroja tasaisesti vuoden aikana sen sijaan, että koko vuoden verot maksettaisiin kerralla jälkikäteen. Pidätyksen määrä perustuu arvioon vuoden tuloistasi ja verotukseen vaikuttavista tiedoista, kuten vähennyksistä.

Lopullinen veron määrä vahvistetaan vasta verotuksen valmistuttua. Jos ennakonpidätystä on tehty vuoden aikana liikaa, saat yleensä veronpalautusta. Jos sitä on tehty liian vähän, maksettavaksi voi tulla jäännösveroa.

Ennakonpidätys tehdään useimmista veronalaisista tuloista. Tavallisesti sinun ei tarvitse huolehtia ennakonpidätyksen maksamisesta itse, sillä tulon maksaja vähentää veron automaattisesti ja tilittää sen Verohallinnolle.

Ennakonpidätys tehdään esimerkiksi seuraavista tuloista:

• Palkka ja palkkiot
  Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen palkastasi verokorttisi ennakonpidätysprosentin mukaisesti. Sama koskee myös monia palkkioita, kuten kokous- ja luentopalkkioita.

• Eläke
  Eläkkeestä tehdään ennakonpidätys samalla tavoin kuin palkasta. Eläkkeen maksaja pidättää veron ennen eläkkeen maksamista ja tilittää sen Verohallinnolle. Eläkkeen verotus perustuu eläkkeensaajan verokorttiin, joten myös eläkkeelle voidaan tarvittaessa hakea uusi verokortti, jos tulot muuttuvat.

• Monet etuudet
  Ennakonpidätys tehdään myös useista veronalaisista etuuksista, kuten työttömyysetuuksista, sairauspäivärahasta ja vanhempainpäivärahoista. Etuuden maksaja huolehtii pidätyksestä automaattisesti.

• Työkorvaus tietyissä tilanteissa
  Työkorvauksesta voidaan toimittaa ennakonpidätys, jos työn suorittaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin tai muut ennakkoperintälain edellytykset täyttyvät. Työkorvauksen verotus riippuu siitä, miten työstä sovitaan ja kuka sen maksaa.

• Osingot
  Osingoista tehdään ennakonpidätys ennen niiden maksamista. Ennakonpidätyksen määrä riippuu muun muassa siitä, maksaako osingon julkisesti noteerattu vai listaamaton yhtiö.

• Sijoitusrahastojen tuotto-osuudet
  Myös sijoitusrahastojen maksamista tuotto-osuuksista voidaan toimittaa ennakonpidätys ennen niiden maksamista sijoittajalle. Rahastojen verotus riippuu muun muassa siitä, onko kyse tuotto- vai kasvuosuusrahastosta sekä siitä, millaisia tuottoja tai luovutusvoittoja sijoittaja saa. 

Ennakonpidätyksen toimittaa yleensä aina tulon maksaja, kuten työnantaja, eläkelaitos, etuuden maksaja, osingon maksava yhtiö tai muu suorituksen maksaja. Jos tuloista ei tehdä ennakonpidätystä automaattisesti, vero voidaan periä ennakkoverona.

Ennakonpidätys tehdään aina ennen kuin palkka tai muu ennakonpidätyksen alainen tulo maksetaan sinulle. Tulon maksaja laskee verokorttisi ennakonpidätysprosentin perusteella, kuinka paljon veroa pidätetään, ja tilittää tämän summan suoraan Verohallinnolle. Sinulle maksetaan jäljelle jäävä osuus.

Esimerkki ennakonpidätyksestä

Oletetaan, että kuukausipalkkasi on 3 000 euroa ja verokorttisi ennakonpidätysprosentti on 20 %.

* Esimerkissä on huomioitu vain ennakonpidätys. Käytännössä palkasta voidaan vähentää myös muita lakisääteisiä maksuja, kuten työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, joten tilille maksettava nettopalkka on yleensä pienempi.

Ennakonpidätysprosentti on verokortissa näkyvä prosentti, jonka perusteella työnantaja tai muu tulon maksaja laskee, kuinka paljon veroa tuloistasi pidätetään. Verohallinto laskee ennakonpidätysprosentin arvioitujen vuositulojesi, vähennystesi ja muiden verotukseen vaikuttavien tietojen perusteella. Laskennassa käytetään mahdollisimman ajantasaisia Verohallinnon käytettävissä olevia tietoja.

Ennakonpidätysprosenttia käytetään verokortin tulorajaan asti. Jos vuoden aikana saamasi tulot ylittävät tulorajan, ylimenevästä osasta pidätetään veroa verokortin lisäprosentin mukaan.

Vuonna 2026 verokortti on voimassa koko kalenterivuoden 1.1.–31.12., ja sen tuloraja koskee koko vuoden tuloja. Tuloraja ei siis ole kuukausikohtainen.

Jos tulosi tai vähennyksesi muuttuvat vuoden aikana, voit hakea uuden verokortin OmaVerossa. Näin ennakonpidätys vastaa paremmin todellista tulotasoasi ja voit pienentää jäännösveron tai tarpeettoman suuren veronpalautuksen riskiä.

Miksi ennakonpidätysprosentti voi olla suuri?

Suuri ennakonpidätysprosentti ei välttämättä tarkoita, että maksat liikaa veroja. Prosentti määräytyy arvioitujen vuositulojesi, vähennystesi ja muiden verotukseen vaikuttavien tietojen perusteella, joten sen suuruuteen voi vaikuttaa useampi tekijä.

Ennakonpidätysprosentti voi olla tavallista korkeampi esimerkiksi seuraavista syistä:

• Vuositulosi ovat suuret. Suomessa ansiotulojen verotus on progressiivista, joten tulojen kasvaessa myös verojen osuus yleensä kasvaa.

• Vähennyksiä on vähän. Verotuksessa huomioitavat vähennykset vaikuttavat ennakonpidätysprosentin laskentaan.

• Verokortti perustuu aiempiin tulotietoihin. Vuoden 2026 verokortin laskennassa Verohallinto käyttää mahdollisimman ajantasaisia käytettävissä olevia tietoja aikaisemmista tuloista ja ennakkoperinnän muutoksista.

• Tulorajasi on ylittynyt. Tulorajan ylittävästä tulosta käytetään lisäprosenttia, joka on aina ennakonpidätysprosenttia korkeampi.

• Tulosi ovat muuttuneet vuoden aikana. Esimerkiksi palkankorotus, bonus, sivutulot tai uusi työpaikka voivat tarkoittaa, ettei alkuperäinen verokortti enää vastaa vuoden todellisia tuloja.

Ennakonpidätyksen alainen palkka tarkoittaa palkkaa tai muuta veronalaista suoritusta, josta työnantaja laskee ja pidättää ennakonpidätyksen ennen palkan maksamista. Käytännössä se on se summa, jonka perusteella ennakonpidätys lasketaan.

Ennakonpidätyksen alainen palkka voi sisältää esimerkiksi:

• Rahapalkan, kuten kuukausi- tai tuntipalkan.

• Palkkiot, kuten kokous-, luento- tai suorituspalkkiot.

• Veronalaiset luontoisedut, kuten auto-, puhelin- tai asuntoedun.

• Eräät muut veronalaiset korvaukset ja etuudet, jotka käsitellään verotuksessa palkkatulona.

Kaikista työnantajan maksamista suorituksista ei kuitenkaan tehdä ennakonpidätystä. Esimerkiksi verovapaat kustannusten korvaukset, kuten Verohallinnon ehtojen mukaiset päivärahat tai kilometrikorvaukset, eivät yleensä kuulu ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan.

Ennakonpidätys ja ennakkovero tarkoittavat molemmat sitä, että veroa maksetaan jo ennen lopullisen verotuksen valmistumista. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia.

Suurin ero on siinä, kuka maksaa veron Verohallinnolle. Ennakonpidätyksessä veron pidättää ja tilittää tulon maksaja, kuten työnantaja tai eläkkeen maksaja. Ennakkoverossa verovelvollinen maksaa veron itse Verohallinnon määräämissä erissä.

Jos saat sekä palkkatuloja että esimerkiksi vuokratuloja tai muita tuloja, sinulla voi olla samaan aikaan sekä ennakonpidätystä että ennakkoveroa.

Osingoista tehdään ennakonpidätys samalla tavoin kuin muistakin ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Käytännössä osingon maksava yhtiö pidättää veron ennen osingon maksamista ja tilittää sen Verohallinnolle.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ennakonpidätys ei ole sama asia kuin osingon lopullinen verotus. Ennakonpidätys on ennakkoon maksettava vero, kun taas osingon lopullinen verotus määräytyy verotuksessa voimassa olevien säännösten mukaan.

Pörssiosingon ennakonpidätys

Kun saat osinkoa pörssiyhtiöltä, osingosta tehdään yleensä 25,5 %:n ennakonpidätys. Pidätys tehdään automaattisesti ennen kuin osinko maksetaan tilillesi, joten sinun ei tarvitse huolehtia veron maksamisesta itse.

Vaikka ennakonpidätys on 25,5 %, osingon lopullinen verotus määräytyy vasta verotuksessa. Siksi ennakonpidätys ei aina vastaa lopullisesti maksettavan veron määrää.

Listaamattoman yhtiön osingon ennakonpidätys

Listaamattoman yhtiön maksamasta osingosta tehdään yleensä:

• 7,5 %:n ennakonpidätys osingon 150 000 euroon asti.

• 28 %:n ennakonpidätys siltä osin kuin samalta yhtiöltä saadut osingot ylittävät 150 000 euroa verovuoden aikana.

Myös listaamattoman yhtiön osingossa ennakonpidätys on vain ennakkoon perittävä vero. Osingon lopullinen verotus ratkaistaan vasta verotuksessa, jossa huomioidaan muun muassa se, kuinka suuri osa osingosta on veronalaista ja kuinka suuri osa mahdollisesti verovapaata tuloa.

Ennakonpidätyksen tarkoituksena on kerätä veroja vuoden aikana mahdollisimman lähelle lopullista veron määrää. Jos ennakonpidätystä on kuitenkin peritty liian vähän, erotus voidaan määrätä maksettavaksi jäännösverona, kun verotus valmistuu.

Liian pieni ennakonpidätys voi johtua esimerkiksi siitä, että:

• tulosi kasvoivat vuoden aikana odotettua enemmän

• verokorttia ei päivitetty muuttuneita tuloja vastaavaksi

• sait sivutuloja, bonuksia tai muita lisätuloja

• sait pääomatuloja, joita ei huomioitu ennakkoperinnässä.

Jos taas ennakonpidätystä on peritty vuoden aikana liikaa, saat ylimääräisen osuuden takaisin veronpalautuksena.

Voit pienentää jäännösveron riskiä pitämällä verokorttisi ajan tasalla ja hakemalla tarvittaessa uuden verokortin OmaVerossa aina, kun tulosi tai vähennyksesi muuttuvat merkittävästi.

Jos ennakonpidätystä on peritty vuoden aikana enemmän kuin lopullinen verosi edellyttää, ylimääräinen osuus palautetaan yleensä veronpalautuksena verotuksen valmistuttua.

Liian suuri ennakonpidätys voi johtua esimerkiksi siitä, että:

• arvioidut vuositulosi olivat todellisia tulojasi suuremmat

• verokorttia ei päivitetty tulojen pienentyessä

• sait vuoden aikana odotettua vähemmän palkkaa tai muita veronalaisia tuloja

• verotuksessa huomioitiin vähennyksiä, jotka pienensivät lopullista veron määrää.

Vaikka liian suuri ennakonpidätys ei johda lisäveron maksuun, se tarkoittaa käytännössä sitä, että olet maksanut veroja etukäteen enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Tällöin osa rahoistasi on ollut sitoutuneena Verohallinnolle siihen asti, kunnes veronpalautus maksetaan.

Voit vähentää liian suuren ennakonpidätyksen riskiä tarkistamalla verokorttisi aina, kun tulosi tai vähennyksesi muuttuvat olennaisesti vuoden aikana.

Ennakonpidätyksen tarkoitus on, että veroja maksetaan vuoden aikana mahdollisimman lähelle lopullista veron määrää. Kun pidät verokorttisi ajan tasalla, pienennät riskiä saada myöhemmin maksettavaksi jäännösveroa tai toisaalta maksaa veroja turhaan liikaa.

• Tarkista verokortin tulorajaVerokortin tuloraja kertoo, kuinka paljon voit ansaita vuoden aikana ennen kuin lisäprosentti tulee käyttöön. Tarkista, että tuloraja vastaa arvioituja vuositulojasi, etenkin jos palkkasi muuttuu tai vaihdat työpaikkaa.

• Seuraa vuoden aikana kertyviä tulojaTarkista säännöllisesti, kuinka paljon tuloja sinulle on kertynyt. Näin huomaat ajoissa, jos olet ylittämässä verokorttisi tulorajan ja voit päivittää verokortin ennen kuin lisäprosentti alkaa vaikuttaa palkkaasi.

• Päivitä verokortti, jos tulosi muuttuvatJos saat palkankorotuksen, bonuksia, aloitat sivutyön tai tulosi pienenevät esimerkiksi työajan vähentyessä, kannattaa hakea muutosverokortti. Näin ennakonpidätys vastaa paremmin todellisia tulojasi eikä verotusta tarvitse oikaista jälkikäteen.

• Tarkista, että vähennykset ovat mukanaMyös verovähennykset vaikuttavat ennakonpidätyksen määrään. Esimerkiksi työmatkakulut, kotitalousvähennys tai muut vähennykset kannattaa ilmoittaa Verohallinnolle, jotta ne voidaan ottaa huomioon jo vuoden aikana.

• Huomioi myös sivu- ja pääomatulotJos saat palkkatulojen lisäksi esimerkiksi vuokratuloja, osinkoja tai myyntivoittoja sijoituksista, pelkkä ennakonpidätys ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia veroja. Tarkista tällöin, tarvitseeko verokorttia päivittää tai onko syytä hakea ennakkoveroa. Näin voit välttää yllättävän jäännösveron verotuksen valmistuttua.

Ennakonpidätys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon palkasta tai muista tuloista jää käyttöösi jokaisessa palkanmaksussa. Kun ennakonpidätys vastaa mahdollisimman hyvin todellista veron määrää, kuukausittaiset nettotulot ovat ennakoitavampia. Tämä helpottaa budjetointia, oman talouden suunnittelua ja säännöllistä säästämistä.

Jos ennakonpidätys on liian pieni, seurauksena voi olla jäännösvero. Jos taas ennakonpidätystä on peritty liikaa, saat ylimääräiset verot takaisin veronpalautuksena vasta verotuksen valmistuttua. Siksi verokortti kannattaa pitää ajan tasalla aina, kun tulosi tai vähennyksesi muuttuvat.

Tutustu säästömahdollisuuksiin Raisinilla

Kun oma talous on tasapainossa ja säästömahdollisuudet ovat selvillä, seuraava askel on löytää niille sopiva säästötapa. Varojen siirtäminen korkoa maksavalle säästötilille tai määräaikaistalletukselle voi auttaa suojaamaan säästöjä inflaation vaikutukselta. Korollinen tili voi auttaa säilyttämään rahan ostovoimaa paremmin kuin koroton käyttötili, jossa säästöjen arvo heikkenee hintatason noustessa.

Raisin on verkossa toimiva alusta, jonka kautta voit vertailla ja avata säästötuotteita eri eurooppalaisissa pankeissa helposti yhden tilin kautta. Tarjolla on sekä vaihtuvakorkoisia säästötilejä että kiinteäkorkoisia määräaikaistalletuksia, joten voit valita omaan tilanteeseesi ja tavoitteisiisi sopivan vaihtoehdon. Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

Tämä artikkeli käsittelee Suomessa käytössä olevaa sijoitusten verotusta keskittyen yksityishenkilöitä koskevaan verotukseen. Huomautamme, että artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi informaatioksi. Raisin ei tarjoa veroneuvontaa millään tavalla. Ajankohtaiset tiedot verotuksesta kannattaa aina tarkistaa Verohallinnon verkkosivuilta.