Kotitalouksien varallisuus 2026: miten suomalaisten varallisuus jakautuu?

Kotitalouksien varallisuus tarkoittaa kaikkea omaisuutta, jota kotitalouksilla on omistuksessaan. Varallisuuteen kuuluvat esimerkiksi omistusasunnot, säästöt, sijoitukset ja muu omaisuus. Kun varallisuudesta vähennetään velat, puhutaan nettovarallisuudesta.

Kotitalouksien nettovarallisuus kertoo siis, kuinka paljon varallisuutta kotitalouksille jää velkojen jälkeen. Suomessa nettovarallisuus muodostuu monilla erityisesti omasta asunnosta, mutta myös säästöjen, talletusten ja sijoitusten merkitys on kasvanut viime vuosina.

Nettovarallisuus = Varat − Velat

Varallisuus voidaan jakaa karkeasti reaalivarallisuuteen ja rahoitusvarallisuuteen:

Suomessa oma asunto on edelleen kotitalouksien tärkein yksittäinen varallisuuserä. Samalla myös rahoitusvarallisuuden, kuten säästöjen, rahastojen ja osakesijoitusten, merkitys on kasvanut erityisesti varakkaammissa kotitalouksissa.

Suomalaisten kotitalouksien varallisuus vaihtelee huomattavasti. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli vuonna 2023 noin 96 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että puolella suomalaisista kotitalouksista nettovarallisuutta oli tätä enemmän ja puolella vähemmän.

Samaan aikaan nettovarallisuuden keskiarvo oli noin 228 700 euroa kotitaloutta kohden. Keskimääräinen varallisuus on siis selvästi mediaania korkeampi.

Viime vuosina korkea inflaatio ja asuntojen hintojen lasku ovat vaikuttaneet kotitalouksien varallisuuteen eri tavoin. Vaikka osa suomalaisista on kasvattanut rahoitusvarallisuuttaan säästöjen ja sijoitusten avulla, monien kotitalouksien varallisuuden reaaliarvo on samalla heikentynyt ostovoiman laskiessa.

Kotitalouksien varallisuutta voidaan mitata sekä keskiarvon että mediaanin avulla. Näistä mediaani antaa usein realistisemman kuvan tavallisen kotitalouden tilanteesta.

Keskiarvo voi nousta korkeaksi, jos mukana on pieni määrä erittäin varakkaita kotitalouksia. Mediaani taas kertoo keskimmäisen arvon: puolella kotitalouksista varallisuutta on tätä enemmän ja puolella vähemmän.

Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus kasvaa yleensä iän myötä. Tilastokeskuksen mukaan nettovarallisuuden mediaani oli vuonna 2023 suurimmillaan 55–74-vuotiaiden kotitalouksissa, joissa nettovarallisuutta oli noin 178 000–179 000 euroa.

Nuorimmissa kotitalouksissa nettovarallisuus on vielä selvästi matalampi. Alle 25-vuotiailla mediaaninettovarallisuus oli vain noin 2 000 euroa ja 25–34-vuotiailla noin 10 000 euroa. Tämä johtuu usein siitä, että varallisuutta ei ole vielä ehditty kerryttää ja velkoja, kuten opintolainaa tai asuntolainaa, voi olla suhteessa paljon.

Varallisuus kasvaa selvästi keski-iässä. 35–44-vuotiailla mediaaninettovarallisuus oli noin 66 000 euroa ja 45–54-vuotiailla noin 151 000 euroa. Kasvuun vaikuttavat usein työuran eteneminen, säästöjen kertyminen ja asuntolainojen lyhentyminen.

Yli 55-vuotiailla nettovarallisuus pysyy korkealla tasolla. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että omistusasunto on usein jo osittain tai kokonaan maksettu ja säästöjä tai muuta rahoitusvarallisuutta on ehtinyt kertyä pidemmän ajan kuluessa.

Varallisuus on Suomessa jakautunut epätasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan varakkain 10 % suomalaisista kotitalouksista omisti vuonna 2023 noin 52 % koko nettovarallisuudesta. Samalla vähävaraisin puolikas kotitalouksista omisti vain noin 4 % nettovarallisuudesta.

Varallisuuden jakautumiseen vaikuttavat esimerkiksi asuminen, velkaantuminen, tulotaso ja sijoitusvarallisuus. Eläkeläis- ja yrittäjäkotitaloudet kuuluvat keskimäärin useammin varakkaimpiin kotitalouksiin, kun taas opiskelijoilla ja nuoremmilla kotitalouksilla nettovarallisuus on usein matalampi.

Suomalaisten kotitalouksien varallisuus muodostuu useista eri varallisuuseristä. Monille tärkein yksittäinen varallisuuden lähde on edelleen oma asunto, mutta myös säästöjen ja sijoitusten merkitys on kasvanut viime vuosina.

Tyypillisesti kotitalouksien varallisuuteen kuuluu:

• Omistusasunto, joka muodostaa suuren osan monien suomalaisten nettovarallisuudesta

• Säästöt ja pankkitalletukset, joita käytetään usein puskurirahastona ja taloudellisen turvan rakentamiseen
• Rahastot ja osakesijoitukset, joiden suosio on kasvanut erityisesti viime vuosina
• Muu reaalivarallisuus, kuten sijoitusasunnot, vapaa-ajan asunnot ja ajoneuvot
• Velat, erityisesti asuntolainat, jotka vaikuttavat nettovarallisuuden määrään

Varallisuuden rakenne vaihtelee paljon eri kotitalouksien välillä. Varakkaimmissa kotitalouksissa rahoitusvarallisuuden, kuten sijoitusten ja rahastojen, osuus on usein selvästi suurempi kuin muilla. Nuoremmilla kotitalouksilla taas velkojen osuus voi olla suurempi esimerkiksi asuntolainojen vuoksi. Myös alueelliset erot näkyvät varallisuudessa. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksilla on keskimäärin enemmän sijoitus- ja rahoitusvarallisuutta kuin muualla Suomessa.

Suomessa suuri osa kotitalouksien varallisuudesta on sidottu omistusasuntoihin. Tämän vuoksi asuntojen hintojen muutokset vaikuttavat suoraan monien kotitalouksien nettovarallisuuteen.

Viime vuosina asuntojen hintojen lasku ja korkea inflaatio ovat heikentäneet varallisuuden reaaliarvoa erityisesti alueilla, joilla asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten. Samaan aikaan rahoitusvarallisuus, kuten rahastot, osakkeet ja talletukset, on kasvattanut varallisuutta erityisesti varakkaammissa kotitalouksissa.

Varallisuuden kehityksessä näkyy myös alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksilla on keskimäärin enemmän sijoitus- ja rahoitusvarallisuutta kuin muualla Suomessa.

Kotitalouksien varallisuus vaihtelee huomattavasti eri Euroopan maiden välillä. UBS Global Wealth Report 2025 -raportin mukaan Suomi sijoittui maailmanlaajuisessa vertailussa 25 varakkaimman maan joukkoon kotitalouksien keskimääräisellä varallisuudella mitattuna.

Suomalaisten keskimääräinen varallisuus oli raportin mukaan noin 183 367 Yhdysvaltain dollaria aikuista kohden. Mediaanivarallisuus oli noin 94 794 dollaria, mikä kertoo siitä, että varallisuus jakautuu Suomessa epätasaisesti myös kansainvälisessä vertailussa.

Pohjoismaissa kotitalouksien varallisuus on kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla, mutta maiden välillä on eroja erityisesti asunto- ja sijoitusvarallisuuden rakenteessa. Suomessa suuri osa kotitalouksien varallisuudesta on edelleen sidottu omistusasumiseen, kun taas esimerkiksi Sveitsissä ja Yhdysvalloissa rahoitusvarallisuuden osuus on keskimäärin suurempi.

Kotitalouksien varallisuus rakentuu yleensä pitkällä aikavälillä. Monille tärkeintä on löytää säästämiseen ratkaisuja, jotka sopivat omaan elämäntilanteeseen ja taloudellisiin tavoitteisiin.

Varallisuuden kasvattamisessa voivat auttaa esimerkiksi:

• Säännöllinen säästäminen: Pienikin kuukausisäästäminen voi kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä erityisesti korkoa korolle -ilmiön ansiosta.

• Puskurirahaston rakentaminen: Hätärahasto voi auttaa varautumaan yllättäviin menoihin ilman velkaantumista tai säästöjen kiireellistä nostamista.

• Talletuskorkojen vertailu: Korkotaso vaikuttaa siihen, kuinka hyvin säästöjen ostovoima säilyy inflaation aikana. Siksi moni vertailee nykyään aktiivisesti eri pankkien tarjoamia talletuskorkoja.

• Pitkäjänteinen säästäminen: Varallisuus kasvaa usein vähitellen vuosien aikana. Säännöllisyys voi olla tärkeämpää kuin yksittäiset suuret säästösummat.

Raisinin kautta voit vertailla eurooppalaisia säästö- ja määräaikaistilejä helposti yhdessä palvelussa. Kaikki talletukset kuuluvat kansallisten talletussuojajärjestelmien piiriin aina 100 000 euroon asti pankkia ja tallettajaa kohden.