Kuluttajahintaindeksi ja sen vaikutukset arkeen

Kuluttajahintaindeksi mittaa Suomen kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palveluiden hintojen kehitystä. Se toimii yleisenä inflaation mittarina ja kertoo, kuinka paljon hinnat muuttuvat ajan myötä. Indeksi perustuu kuukausittain kerättäviin hintatietoihin sekä muihin tilastolähteisiin. Suomessa kuluttajahintaindeksin laskennasta vastaa Tilastokeskus.

Kuluttajahintaindeksi voidaan laskea vertailemalla kulutuskorin hintaa eri ajankohtina. Kulutuskori koostuu tavaroista ja palveluista, joita Suomen kotitaloudet hankkivat vuoden aikana, ja se on rakennettu vastaamaan tyypillistä kulutusrakennetta. Korin hyödykkeitä ovat esimerkiksi arkiset kulutustuotteet ja käytetyt palvelut. 

Jokaiselle tuotteelle ja palvelulle määritellään painoarvo sen mukaan, kuinka suuren osan se muodostaa kulutuskorista ja kotitalouksien keskimääräisistä menoista. Tällä tavalla yleisesti käytetyt hyödykkeet, kuten ruokakulut, vaikuttavat enemmän korin hintaan kuin harvemmin hankitut tavarat.

Kulutuskorin hintaa verrataan vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan, ja kuluttajahintaindeksi ilmaisee sitä, kuinka paljon hinnat ovat nousseet tai laskeneet. Tämä kuvaa rahan ostovoiman muuttumista. Kulutuskoria päivitetään säännöllisesti, jotta se pysyy ajankohtaisena ja vastaa kotitalouksien kulutustottumuksia.

Alla oleva esimerkki näyttää, miten hintojen muutokset kolmen vuoden aikana näkyvät kulutuskorissa. 

• Vuosi 1: Ensimmäisenä vuonna kulutuskorin sisältämien tavaroiden ja palveluiden kokonaishinta on 920 euroa. Tämä vuosi on vertailuvuosi, joten hintaindeksiksi tulee 100,0.

• Vuosi 2: Seuraavana vuonna koko korin kokonaiskustannus on 955 euroa, mikä tarkoittaa, että tuotteiden hinnat ovat nousseet. Hinnannousu on arvoltaan 35 euroa, jonka perusteella uusi hintaindeksi on 103,8 ja inflaatiovauhti 3,8 %. Tämä tarkoittaa, että inflaatiovauhti ja yleinen hintataso ovat voimistuneet.
• Vuosi 3: Kolmantena vuonna kulutuskorin hinta on kohonnut 974 euroon, joka on 19 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Hintaindeksi on nyt 105,9, mikä tarkoittaa 2,0 %:n inflaatiota. Vaikka hinnat edelleen nousevat, kasvu on pysynyt maltillisempana edellisvuoteen verrattuna. Tämä tarkoittaa, että inflaatiovauhti on hidastunut.

Alla oleva taulukko näyttää kuluttajahintaindeksin ja inflaatiovauhdin. Näet myös hintojen vaihtelun kolmen eri vuoden aikana.

Kuluttajahintaindeksi ja inflaatio liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta eivät ole täysin sama asia. Kuten aiemmin mainitsimme, kuluttajahintaindeksi toimii inflaation mittarina. Alla selitämme näiden kahden käsitteen eron:

• Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua, mikä johtaa rahan arvon heikkenemiseen. Käytännössä tämä johtaa siihen, että samalla rahasummalla saa hankittua vähemmän tuotteita ja palveluita kuin aiemmin. Inflaatiovauhdin laskemisen apuna käytetään kuluttajahintaindeksiä.
• Kuluttajahintaindeksi on työkalu, jonka avulla inflaatiovauhtia eli hintojen nousua voidaan mitata. Se kertoo, miten kotitalouksien kulutustottumusten hintataso on vaihtunut.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 2 % huhtikuussa 2025. Maaliskuussa vastaava muutos oli 1,8 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ei huomioi esimerkiksi omistusasumista, ajoneuvoveroa, rahapelejä tai kulutus- ja muiden luottojen korkoja. Ajankohtaiset tiedot kuluttajahintaindeksistä voi tarkistaa Tilastokeskuksen sivuilta.

Kuluttajahintaindeksin lisäksi on olemassa myös muita hintaindeksejä, joiden avulla voidaan ymmärtää, miten kuluttajien ostovoima vaihtelee. Elinkustannusindeksi lasketaan kuluttajahintaindeksin muutosten avulla ja kuvaa tavaroiden sekä palveluiden hintojen muutosta. Kuluttajahintaindeksi ja elinkustannusindeksi mittaavat samoja asioita, mutta elinkustannusindeksiä käytetään usein pidempiaikaiseen tarkasteluun.

Indeksit ovat apuna kuluttajien ostovoiman ymmärtämisessä, ja niiden avulla säädellään monia arkeemme vaikuttavia asioita. Vaikka et seuraisi indeksejä aktiivisesti, ne voivat vaikuttaa suoraan kuukausibudjettiisi ja ostovoimaasi. Alla on muutama esimerkki, miten indeksit vaikuttavat arkeemme. 

• Suomessa monet vuokrasopimukset ovat sidottu elinkustannusindeksiin, mikä tarkoittaa vuokrasumman tarkistusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuokra tarkistetaan sovittuna ajankohtana elinkustannusindeksin perusteella. Tarkastuksen perusteella maksettava vuokrasumma voi kasvaa.

• Osa maksettavista etuuksista voidaan tarkistaa ja niihin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia elinkustannusindeksin perusteella. Tarkoituksena on pyrkiä säilyttämään kuluttajien ostovoima.
• Palkkatulot voidaan tarkistaa erilaisten indeksien avulla, sillä inflaatio vaikuttaa myös työssäkäyvien taloudelliseen tilanteeseen ja ostovoimaan.

Ympärillä tapahtuva hintojen nousu ja arjen kustannukset voivat vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen tilanteeseen. Tämän vuoksi säästäminen toimii tehokkaana keinona varautua tulevaan ja suojata omien varojen ostovoima. Vaikka kuluttajahintaindeksi nousisi, se ei ole este säästämisen aloittamiselle. 
Säännöllisen säästämisen voi aloittaa esimerkiksi kuukausisäästämisen avulla. Laittamalla säästöön omaan elämäntilanteeseesi sopiva summa kuukausittain voit kerryttää säästöjä esimerkiksi puskurirahastoon, joka on tarkoitettu odottamattomien tilanteiden varalle. Mitä aiemmin päätät aloittaa säästämisen, sitä kauemmin varasi voivat hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä.

Kun ymmärrät millaisia vaikutuksia kuluttajahintaindeksillä ja inflaatiolla on säästöihisi, voit suojata varasi ostovoiman heikkenemiseltä. Vaikka inflaatio kasvaisi ympärilläsi, se ei ole este säästämisen aloittamiselle. 
Raisinilla voit aloittaa säästöjen kerryttämisen helposti verkossa, täysin ilmaiseksi. Kauttamme löydät Euroopan pankkien säästötilit ja määräaikaistalletukset kilpailukykyisillä koroilla. Voit avata ja hallinnoida säästötuotteitasi Raisin-tilin kautta. Rekisteröidy verkossa ilmaiseksi, luo oma Raisin-tilisi ja aloita säästäminen.

Listasimme alle vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin kuluttajahintaindeksiin liittyen.