Kun yrityksen kassaan kertyy ylimääräisiä varoja, niiden sijoittaminen voi tarjota mahdollisuuden kasvattaa yrityksen varallisuutta pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten yrityksen kautta sijoittaminen toimii, mihin yrityksen varoja voi sijoittaa sekä mitä verotuksesta, riskeistä ja sijoittamisen aloittamisesta on hyvä tietää.

Kirjoittanut ja tarkistanut:
Talousasiantuntija
Talousasiantuntija
Markkina-asiantuntija
Markkina-asiantuntija
Osakeyhtiö voi sijoittaa varojaan esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin, ETF-rahastoihin ja korkosijoituksiin, mutta yritykselle on tärkeää jättää riittävä puskuri juokseviin menoihin ja tuleviin investointeihin.
Osakeyhtiön ja yksityishenkilön sijoitusten verotus eroavat toisistaan. Osakeyhtiön verotettavasta tulosta maksetaan vuonna yhteisöveroa, kun taas yksityishenkilön pääomatulojen veroprosentti on asti ja sen ylittävältä osalta. Yrityksen varat kuuluvat kuitenkin yhtiölle, joten pelkkien veroprosenttien perusteella ei voida päätellä, kumpi tapa on edullisempi.
Lähiaikoina tarvittavien varojen kohdalla hyvä saatavuus ja pääoman säilyttäminen voivat olla tuotto-odotusta tärkeämpiä, kun taas pitkäksi aikaa tarpeettomille varoille voidaan tavoitella korkeampaa tuottoa sijoittamalla.
Kannattavan yrityksen kassaan voi ajan mittaan kertyä varoja, joita ei tarvita päivittäiseen liiketoimintaan, veroihin tai lähiajan investointeihin. Sen sijaan, että ylimääräiset varat jäisivät yrityksen tilille odottamaan käyttöä, yritys voi harkita niiden sijoittamista.
Yrityksen varojen sijoittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoitukset tehdään yrityksen nimissä ja varat säilyvät yrityksen omaisuutena. Sijoitettavan summan arvioinnissa on tärkeää huomioida yrityksen maksuvalmius ja jättää kassaan riittävä puskuri juoksevia menoja ja odottamattomia tilanteita varten.
Yrityksen varallisuutta voi sijoittaa moniin samoihin sijoituskohteisiin kuin yksityishenkilön varoja. Sopivan vaihtoehdon valintaan vaikuttavat kuitenkin yrityksen tavoitteet, sijoitusaika, riskinsietokyky ja ennen kaikkea se, milloin yritys saattaa tarvita rahat takaisin käyttöönsä.
Yrityksen sijoituksia voivat olla esimerkiksi:
Osakkeet: mahdollistavat sijoittamisen suoraan pörssiyhtiöihin ja voivat soveltua erityisesti pitkäaikaiseen sijoittamiseen.
Rahastot ja ETF-rahastot: tarjoavat helpon tavan hajauttaa yrityksen sijoituksia useisiin arvopapereihin, toimialoihin tai markkinoihin.
Korkosijoitukset: esimerkiksi korkorahastot voivat tarjota vaihtoehdon silloin, kun yritys tavoittelee osakesijoituksia maltillisempaa arvonvaihtelua.
Joukkovelkakirjat: yritys voi sijoittaa valtioiden, yritysten tai muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin.
Kiinteistöt: yrityksen varallisuutta voidaan sijoittaa myös suoraan kiinteistöihin tai välillisesti esimerkiksi kiinteistösijoitusten kautta.
Säästö- ja talletustuotteet: voivat soveltua erityisesti varoille, joiden kohdalla pääoman säilyttäminen ja ennakoitavuus ovat korkeaa tuotto-odotusta tärkeämpiä.
Sijoitusaika vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia sijoituskohteita yrityksen kannattaa harkita. Jos yritys voi tarvita rahat lähivuosina esimerkiksi veroihin, hankintoihin tai investointeihin, varojen saatavuuteen ja sijoitusriskiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Pitkäksi aikaa sijoitettavien varojen kohdalla yrityksellä voi puolestaan olla enemmän mahdollisuuksia sietää sijoitusten lyhytaikaista arvonvaihtelua.
Myös yrityksen sijoituksissa hajauttaminen auttaa pienentämään yksittäiseen sijoituskohteeseen, toimialaan tai markkinaan liittyvää riskiä. Sijoituskohteita valitessa kannattaa siksi tarkastella yrityksen sijoitusvarallisuutta kokonaisuutena ja hajauttaa varoja eri sijoituskohteisiin yrityksen tavoitteiden ja riskitason mukaisesti.
Verotus on yksi keskeisistä eroista yrityksen kautta ja yksityishenkilönä sijoittamisen välillä. Osakeyhtiö on omistajastaan erillinen verovelvollinen, ja vuonna 2026 osakeyhtiön verotettavasta tulosta maksetaan 20 % yhteisöveroa. Myös yrityksen sijoitustoiminnasta syntyvät veronalaiset tuotot vaikuttavat yhtiön verotettavaan tulokseen. Sijoitusten tarkka verokohtelu riippuu kuitenkin sijoituskohteesta ja tilanteesta, joten esimerkiksi osinkojen ja osakkeiden luovutusten verotus kannattaa tarvittaessa selvittää erikseen.
Yksityishenkilön verotuksessa sijoituksista saadut tuotot, kuten luovutusvoitot ja tietyt sijoitustuotot, ovat puolestaan pääomatuloa. Pääomatulojen veroprosentti on vuonna 2026 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % tämän rajan ylittävältä osalta.
Yrityksen ja yksityishenkilön sijoittamisen verotusta voidaan vertailla yleisellä tasolla näin:
Yleinen tuloverokanta | Osakeyhtiön tulovero 20 % vuonna 2026 | Pääomatulojen vero 30 % / 34 % |
Varojen omistaja | Yritys | Sijoittaja |
Varojen käyttö | Varat kuuluvat yritykselle | Varat ovat henkilökohtaisessa käytössä |
Hallinto | Sijoitukset huomioidaan yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa | Hallinto on yleensä yksinkertaisempaa |
Hankintameno-olettama | Osakeyhtiö ei voi hyödyntää sitä | Mahdollinen tietyissä omaisuuden luovutuksissa |
Pelkkien veroprosenttien perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että sijoittaminen yrityksen kautta olisi aina verotuksellisesti edullisempaa. Yrityksen sijoitusvarallisuus ja siitä saadut tuotot kuuluvat yritykselle. Jos yrittäjä haluaa myöhemmin siirtää varoja yhtiöstä henkilökohtaiseen käyttöönsä esimerkiksi palkkana tai osinkona, myös tästä voi syntyä henkilökohtaisia veroseuraamuksia.
Yrityksen kautta sijoittamisen verotukselliseen kannattavuuteen vaikuttavat siten muun muassa sijoitusaika, sijoitusten tuotot sekä se, jätetäänkö varat yritykseen edelleen sijoitettaviksi vai nostetaanko niitä myöhemmin omistajalle. Verotusta kannattaa arvioida yrityksen kokonaistilanteen perusteella eikä ainoastaan yhteisöverokantaa ja pääomatuloveroa vertaamalla.
Yrityksen kautta sijoittaminen voi olla järkevää erityisesti silloin, kun yritykseen kertyy varoja, joita ei tarvita lähivuosina liiketoimintaan ja jotka voidaan jättää yhtiöön kasvamaan. Sijoittamalla yritys voi tavoitella ylimääräisille varoilleen tuottoa sen sijaan, että kaikki varat säilytettäisiin yrityksen käyttötilillä.
Sijoittamisen kannattavuus riippuu kuitenkin yrityksen taloudellisesta tilanteesta, tulevista rahantarpeista, sijoitusajasta ja valituista sijoituskohteista. Myöskään 20 prosentin yhteisöverokanta ei yksin tarkoita, että yrityksen kautta sijoittaminen olisi aina yksityishenkilönä sijoittamista edullisempaa.
Yrityksen varojen sijoittamiseen voi liittyä useita hyötyjä:
Ylimääräisille varoille voidaan tavoitella tuottoa. Liiketoiminnassa lähiaikoina tarpeettomia varoja voidaan sijoittaa yrityksen pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti sen sijaan, että ne jäisivät käyttämättöminä yrityksen tilille.
Sijoitustuotot voidaan jättää yhtiöön ja sijoittaa uudelleen. Jos varoja ei tarvita omistajan henkilökohtaiseen käyttöön, sijoituksista saadut tuotot voidaan jättää yritykseen kasvattamaan sijoituspääomaa. Pitkällä sijoitusajalla tämä tukee myös korkoa korolle -vaikutusta.
Sijoittaminen voi kasvattaa yrityksen varallisuutta. Pitkäjänteisesti kertyvä sijoitusvarallisuus voi vahvistaa yrityksen taloudellista asemaa ja kasvattaa sen nettovarallisuutta.
Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä, eikä yrityksen kautta sijoittaminen ole poikkeus. Ennen sijoittamisen aloittamista kannattaa huomioida ainakin seuraavat asiat:
Sijoitusten arvo voi myös laskea. Erityisesti osakkeiden ja muiden markkinaehtoisten sijoitusten arvo voi vaihdella huomattavasti, eikä sijoituksille ole taattua tuottoa.
Yrityksen maksuvalmius on turvattava. Markkinoille sijoitettuja varoja ei välttämättä voida ottaa käyttöön juuri silloin, kun yritys niitä tarvitsee.
Varojen saatavuus vaihtelee sijoituskohteen mukaan. Kaikkia sijoituksia ei välttämättä voida muuttaa nopeasti rahaksi ilman kustannuksia tai riskiä siitä, että sijoitus joudutaan myymään epäedulliseen aikaan.
Sijoitukset lisäävät hallinnollisia velvoitteita. Yrityksen sijoitukset ja niihin liittyvät tuotot, kulut ja myynnit täytyy huomioida kirjanpidossa ja verotuksessa.
Yrityksen varat eivät ole yrittäjän henkilökohtaista omaisuutta. Osakeyhtiön omistaja ei voi käyttää yrityksen sijoitusvarallisuutta suoraan omiin menoihinsa, vaan varojen siirtämisestä omistajalle voi syntyä veroseuraamuksia.
Kokonaisverotus riippuu myös siitä, mitä varoille myöhemmin tehdään. Jos sijoitustuotot jätetään yritykseen, tilanne on erilainen kuin silloin, kun varoja halutaan myöhemmin nostaa yrittäjän henkilökohtaiseen käyttöön esimerkiksi palkkana tai osinkona.
Yrityksen kautta sijoittamista kannattaa siksi tarkastella osana yrityksen kokonaisvarallisuuden hallintaa. Mitä pidempi sijoitusaika on ja mitä vähemmän yrityksellä on tarvetta nostaa sijoitettuja varoja henkilökohtaiseen käyttöön, sitä paremmin yrityksen kautta sijoittamisen mahdolliset hyödyt voivat päästä esiin.
Kun yrityksen taloudellinen tilanne mahdollistaa sijoittamisen, kannattaa aloittaa määrittelemällä sijoitettavissa oleva summa, sijoitusaika ja yritykselle sopiva riskitaso. Käytännössä yrityksen kautta sijoittamisen voi aloittaa seuraavien vaiheiden avulla:
Selvitä sijoitettavissa oleva summa
Arvioi ensin, kuinka suuren osan yrityksen kassasta voi sijoittaa ilman, että yrityksen maksuvalmius vaarantuu. Juokseviin kuluihin, veroihin, tuleviin investointeihin ja yllättäviin menoihin kannattaa jättää riittävä puskuri.
Määritä sijoitusaika ja sopiva riskitaso
Pohdi, milloin yritys saattaa tarvita sijoitetut varat takaisin. Mitä lyhyempi sijoitusaika on, sitä enemmän kannattaa kiinnittää huomiota sijoitusten arvonvaihteluun ja siihen, kuinka nopeasti sijoitukset voidaan tarvittaessa muuttaa rahaksi.
Valitse sijoituskohteet
Sijoituskohteet valitaan yrityksen tavoitteiden, sijoitusajan ja riskitason perusteella. Yritys voi sijoittaa esimerkiksi rahastoihin, ETF-rahastoihin, osakkeisiin tai korkosijoituksiin ja hajauttaa varojaan eri sijoituskohteisiin.
Avaa tarvittavat sijoituspalvelut ja selvitä LEI-tunnuksen tarve
Yritykselle avataan sijoituskohteiden edellyttämät tilit ja palvelut yrityksen nimiin. Jos yritys käy kauppaa esimerkiksi pörssilistatuilla osakkeilla, ETF-rahastoilla tai joukkovelkakirjoilla, se tarvitsee kaupankäyntiä varten voimassa olevan LEI-tunnuksen.
Huolehdi kirjanpidosta ja verotuksesta
Yrityksen sijoitukset ovat osa sen varallisuutta. Sijoitusten ostot ja myynnit sekä niistä syntyvät tuotot ja kulut tulee käsitellä asianmukaisesti yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa.
Yrityksen ylimääräisten varojen kohdalla säästäminen ja sijoittaminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ratkaisevaa on ennen kaikkea se, milloin yritys tarvitsee rahat takaisin käyttöönsä. Mitä lähempänä käyttötarve on, sitä tärkeämpiä ovat yleensä varojen hyvä saatavuus ja pääoman säilyttäminen. Pitkällä aikavälillä yrityksellä voi puolestaan olla enemmän mahdollisuuksia tavoitella korkeampaa tuottoa ja sietää sijoitusten arvonvaihtelua.
Yrityksen varoja voi hahmottaa niiden käyttötarkoituksen ja aikahorisontin perusteella:
Päivittäiseen liiketoimintaan tarvittavat varat | Hyvä saatavuus ja riittävä maksuvalmius |
Puskuri ja lähivuosina tarvittavat varat | Pääoman säilyttäminen, ennakoitavuus ja saatavuus |
Pitkällä aikavälillä tarpeettomat varat | Tuotto-odotus, sijoitusaika, hajauttaminen ja yritykselle sopiva riskitaso |
Kaikkia yrityksen kassaan kertyneitä varoja ei siis tarvitse käsitellä samalla tavalla. Yritys voi pitää riittävän osan varoistaan helposti saatavilla päivittäistä toimintaa ja tulevia menoja varten ja sijoittaa aidosti pitkäaikaista ylimääräistä pääomaa tavoitteidensa mukaisesti. Näin sijoituspäätöksiä ei tehdä pelkästään mahdollisen tuoton perusteella, vaan osana yrityksen kokonaisvarallisuuden ja maksuvalmiuden hallintaa.
Yrityksen ja yrittäjän henkilökohtaiset varat on tärkeää pitää erillään. Kun varoja on maksettu yrittäjälle esimerkiksi palkkana tai osinkona ja niihin liittyvät verot on huomioitu, henkilökohtaiseen käyttöön jääviä varoja voi puolestaan säästää tai sijoittaa omien tavoitteiden mukaisesti.
Raisin on tarkoitettu yksityisasiakkaille, eikä sen kautta voi avata säästötuotteita yrityksen varoille. Yrittäjän henkilökohtaisille säästöille Raisinin kautta voi kuitenkin vertailla ja avata eri eurooppalaisten pankkien säästötilejä ja määräaikaistalletuksia. Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.


Toiminimiyrittäjä voi omistaa elinkeinotoimintaan kuuluvia arvopapereita ja muita sijoituksia, mutta verotus poikkeaa osakeyhtiön kautta sijoittamisesta. Toiminimi ei ole yrittäjästään erillinen verovelvollinen samalla tavalla kuin osakeyhtiö, ja sijoitustoiminnan verokohtelu riippuu muun muassa siitä, katsotaanko sijoitukset osaksi elinkeinotoimintaa. Siksi toiminimen kautta sijoittamisen verotus kannattaa arvioida erikseen.
LEI-tunnusta tarvitaan, jos yritys käy kauppaa esimerkiksi pörssiosakkeilla, ETF-rahasto-osuuksilla, muilla pörssinoteeratuilla arvopapereilla tai johdannaisilla. LEI-tunnusta ei sen sijaan tarvita pelkkään arvopapereiden omistamiseen eikä esimerkiksi tavallisten sijoitusrahasto-osuuksien merkitsemiseen ja lunastamiseen. LEI-tunnuksen suomalainen yritys voi hakea Patentti- ja rekisterihallitukselta.
Kyllä. Yritys voi sijoittaa esimerkiksi tavallisiin sijoitusrahastoihin ja ETF-rahastoihin. Rahastot voivat tarjota yritykselle helpon tavan hajauttaa sijoituksia useisiin arvopapereihin tai markkinoihin. Tavallisten sijoitusrahasto-osuuksien merkintään ei yleensä tarvita LEI-tunnusta, mutta pörssissä kaupankäynnin kohteena oleviin ETF-rahastoihin sijoittava yritys tarvitsee LEI-tunnuksen.
Ratkaisu riippuu ennen kaikkea siitä, milloin yritys tarvitsee varoja. Juokseviin menoihin ja lähitulevaisuuden tarpeisiin varattujen rahojen kohdalla hyvä saatavuus ja pääoman säilyttäminen ovat yleensä olennaisia. Pitkällä aikavälillä tarpeettomille varoille voidaan puolestaan tavoitella korkeampaa tuottoa sijoittamalla, jos yrityksen taloudellinen tilanne ja riskinkantokyky sen mahdollistavat. Yritys voi myös jakaa ylimääräisiä varoja säästöihin ja sijoituksiin eri käyttötarkoitusten perusteella.
Osakeyhtiön nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat, ja myös yhtiön sijoitus- ja rahoitusomaisuus sekä muu omaisuus voivat kuulua laskennassa huomioitaviin varoihin. Sijoitusten arvostamiseen sovelletaan omia verotuksellisia sääntöjään, joten sijoitusten markkina-arvo ei sellaisenaan aina vastaa nettovarallisuuslaskennassa käytettävää arvoa. Nettovarallisuudella on merkitystä myös listaamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja sitä kautta omistajan osinkoverotuksen kannalta.
Huomioithan, että näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi – eivät henkilökohtaiseksi sijoitusneuvonnaksi. Taloudellinen tilanteesi on aina yksilöllinen, joten esitetty tieto ei välttämättä sovi juuri sinun tarpeisiisi. Raisin ei vastaa mistään päätöksistä tai toimenpiteistä, jotka perustuvat näihin sisältöihin. Mikäli kaipaat tarkempia neuvoja oman taloutesi hoitamiseen, suosittelemme ottamaan yhteyttä talousneuvojaan tai omaan pankkiisi.
© 2026 Raisin SE, Berlin