Raisinin kyselytutkimus 2026: Näin suomalaiset rahoittavat kesälomansa

Kesäloma tuo monelle suomalaiselle mahdollisuuden rentoutua ja viettää aikaa läheisten kanssa, mutta samalla se kasvattaa usein myös kotitalouden menoja. Lomamatkat, mökkeily, festivaalit ja muut vapaa-ajan menot kasvattavat monen kotitalouden kustannuksia, minkä vuoksi kesä voi vaikuttaa myös säästämiseen ja oman talouden suunnitteluun.

Raisinin kyselytutkimuksessa selvitimme, miten suomalaiset rahoittavat kesälomansa, kuinka paljon kesä lisää kulutuspaineita ja miten lomakausi vaikuttaa säästämiseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valtaosa suomalaisista pitää taloutensa hyvin hallinnassa myös kesällä, mutta eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden välillä on merkittäviä eroja.

Toivomme, että tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa suomalaisten kulutustottumuksista sekä kannustaa pohtimaan säästämisen ja taloudellisen varautumisen merkitystä myös kausiluonteisten menojen näkökulmasta.

Kesä on monelle vuoden odotetuin vuodenaika, mutta samalla myös ajanjakso, jolloin kulutus kasvaa. Raisinin kyselytutkimuksen mukaan 41 % suomalaisista kokee tarvetta kuluttaa enemmän kesällä, esimerkiksi lomamatkoihin, vapaa-aikaan tai muihin kausiluonteisiin menoihin.

Vaikka suurin osa suomalaisista ei koe kesän lisäävän kulutuspainetta, tutkimus osoittaa, että kulutuspaine ei jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien välillä. Erityisesti nuoret aikuiset kokevat painetta keskimääräistä enemmän, ja osa heistä rahoittaa kesämenojaan myös luotolla.

25–34-vuotiaiden joukossa joka kymmenes kertoo kattavansa lomamenojaan velkarahalla, kuten kulutusluotolla tai osamaksulla. Myös yksinhuoltajilla sekä koti-isillä ja -äideillä luoton käyttö on keskimääräistä yleisempää.

Vaikka kesä kasvattaa monen kotitalouden menoja, suurin osa suomalaisista rahoittaa kesälomansa ilman velkaa. Raisinin kyselytutkimuksen mukaan yleisin tapa kattaa kesän kulut ovat palkka- tai yrittäjätulot, joita käyttää ensisijaisena rahoituslähteenään 40 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä ovat säästöt (33 %) sekä sosiaalietuudet, kuten eläke, opintotuki tai työttömyyspäiväraha (28 %). Luottoon, kuten kulutusluottoon tai osamaksuun, turvautuu vain pieni osa suomalaisista.

Vaikka rahoitustavat ovat kokonaisuudessaan melko samanlaisia, tutkimus paljastaa myös kiinnostavia eroja sukupuolten välillä. Naiset hyödyntävät säästöjään miehiä useammin: yli kolmannes (36 %) naisista rahoittaa kesälomaansa säästöillä, kun miehillä vastaava osuus on 30 %. Myös lomarahojen käyttö on naisilla hieman yleisempää.

Miehillä puolestaan pääomatulot ovat kesäloman rahoituksessa yleisempi tulonlähde. Noin 6 % miehistä kertoo rahoittavansa lomaansa esimerkiksi sijoitustuotoilla tai muilla pääomatuloilla, kun naisilla vastaava osuus on noin 3 %. Tulokset viittaavat siihen, että kesäloman rahoittamisessa näkyvät myös erot säästämis- ja sijoittamiskäyttäytymisessä sekä varallisuuden rakenteessa.

Vaikka suomalaisten kesäloman rahoituksessa näkyy selkeitä yhteisiä piirteitä, ikä, elämäntilanne ja tulotaso vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kesän menot katetaan. Raisinin kyselytutkimus osoittaa, että erityisesti nuorten ja eläkeläisten välillä on eroja siinä, kuinka paljon kesälomaa rahoitetaan säästöillä tai puskurirahastolla.

Moni mieltää nuoret aikuiset ryhmäksi, joka rahoittaa kesämenonsa velalla, mutta Raisinin kyselytutkimus kertoo myös toisenlaisen tarinan. 18–24-vuotiaat hyödyntävät säästöjä tai puskurirahastoa kesälomansa rahoittamiseen useammin kuin mikään muu ikäryhmä. Lähes puolet (44 %) kertoo kattavansa kesän menoja säästöillään.

Nuorten lisäksi myös yli 65-vuotiaat turvautuvat säästöihin keskimääräistä useammin. Yli kolmannes (36 %) eläkeläisistä kertoo rahoittavansa kesälomaansa säästöillä tai puskurirahastolla, kun kaikista suomalaisista näin tekee keskimäärin 33 %.

Sen sijaan 35–64-vuotiaissa säästöjen käyttö jää selvästi vähäisemmäksi. Tämä voi osaltaan heijastaa elämäntilannetta, jossa talouteen kohdistuu enemmän jatkuvia menoja, kuten asumiskustannuksia ja lapsiperheiden arjen kuluja.

Tulokset viittaavat siihen, että sekä nuorimmat että vanhimmat ikäryhmät valmistautuvat kesän menoihin ennakoivasti säästämällä, kun taas keski-ikäisillä kesäloman rahoitus perustuu useammin muihin tulonlähteisiin.

Kesä tuo monille lapsiperheille tavallista enemmän menoja. Raisinin kyselytutkimuksen mukaan lapsiperheet turvautuvat keskimääräistä useammin luottoon kesäloman rahoittamisessa, ja samalla heidän säästämisensä vähenee muita kotitalouksia useammin.

Tulokset viittaavat siihen, että lomamatkat, lasten harrastukset ja muu vapaa-ajan kulutus voivat kasvattaa kesän kokonaismenoja merkittävästi. Kun kulut kasvavat yhtä aikaa, säästöihin kartuttaminen jää helposti taka-alalle tai kesämenoja joudutaan kattamaan osittain luotolla. Tämä on linjassa myös Raisinin kyselytutkimuksen muiden havaintojen kanssa, joiden mukaan lapsiperheet kuuluvat kesän kulutuspaineista eniten kärsiviin ryhmiin.

Toisessa ääripäässä ovat eläkeläiset. Yli 65-vuotiaat jatkavat säästämistä kesällä muita ikäryhmiä useammin, eikä lomakausi juuri lisää heidän tarvettaan turvautua luottoon.

Tulokset viittaavat siihen, että eläkeläiset suunnittelevat kesän menoja ennakoivasti ja pitävät kiinni omista säästämistavoitteistaan myös lomakaudella. Vakaampi kulutusrakenne ja huolellinen talouden suunnittelu voivat osaltaan selittää, miksi kesä ei muuta heidän talouskäyttäytymistään yhtä paljon kuin monissa muissa elämäntilanteissa.

Vaikka kesä lisää kulutuspaineita ja kasvattaa monen suomalaisen menoja, useimmat eivät luovu hyvistä taloustottumuksistaan lomakaudellakaan. Raisinin kyselytutkimus osoittaa, että säästäminen jatkuu kesällä lähes yhtä aktiivisesti kuin muinakin vuodenaikoina, ja valtaosa suomalaisista suunnittelee kesäkulutuksensa etukäteen.

Tulos kertoo siitä, että kesän kulutus nähdään yhä useammin osana omaa taloussuunnittelua eikä poikkeuksena, joka oikeuttaisi unohtamaan budjetin.

Vaikka kesä lisää monen suomalaisen kulutuspaineita, se ei useimmilla katkaise säästämistä. Lähes kaksi kolmesta (63 %) joko jatkaa säästämistä normaalisti tai lisää sitä kesäkuukausien aikana. Sen sijaan vain noin joka seitsemäs (15 %) vähentää säästämistä tai pitää siitä taukoa kesän ajaksi. Lisäksi noin joka neljäs (23 %) kertoo, ettei säästä tai sijoita säännöllisesti muulloinkaan.

Tulokset kertovat, että valtaosa suomalaisista pyrkii pitämään kiinni pitkäjänteisistä säästämistottumuksistaan myös lomasesongin aikana. Tämä tukee myös Raisinin Money Confidence Index 2026 -tutkimuksen¹ havaintoa, jonka mukaan suomalaiset kokevat hallitsevansa omaa talouttaan paremmin kuin muiden vertailumaiden vastaajat.

Vaikka kesä tuo mukanaan tavallista enemmän menoja, valtaosa suomalaisista kokee hallitsevansa kesäkulutuksensa hyvin. Raisinin kyselytutkimuksen mukaan 55 % arvioi kesäkulutuksensa olevan täysin hallinnassa, ja 36 % kokee niiden olevan melko hyvin hallinnassa. Vain 9 % kertoo kesäkulutuksensa olevan heikosti hallinnassa.

Yhteensä 91 % suomalaisista kokee kesäkulutuksensa olevan ainakin melko hyvin hallinnassa. Tämä viittaa siihen, että vaikka lomasesonki lisää kulutusta ja kulutuspaineita, useimmat onnistuvat sovittamaan kesän menot omaan talouteensa ilman merkittäviä taloudellisia haasteita.

Raisinin kyselytutkimus osoittaa, että kesä kasvattaa monen suomalaisen kulutuspaineita, mutta samalla se paljastaa myös vahvan taloudenhallinnan kulttuurin. Vaikka lomasesonki lisää menoja, valtaosa suomalaisista suunnittelee kesäbudjettinsa etukäteen ja jatkaa säästämistä myös kesäkuukausien aikana.

Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin myös ryhmiä, joille kesä tuo muita enemmän taloudellisia haasteita. Erityisesti nuoret aikuiset ja lapsiperheet kohtaavat muita useammin tilanteita, joissa säästöjä joudutaan käyttämään tai kesän menoja rahoitetaan luotolla. Samalla tutkimus osoittaa, kuinka tärkeä rooli etukäteen kerrytetyillä säästöillä on odotettavissa olevienkin menojen kattamisessa.

Pitkäjänteinen säästäminen auttaa varautumaan myös ennakoitaviin menoihin, kuten kesälomaan, eikä pelkästään yllättäviin kuluihin.

Raisinin kyselytutkimus kartoittaa suomalaisten kesäloman rahoittamiseen, kulutustottumuksiin, säästämiseen ja talouden hallintaan liittyviä näkemyksiä.

Tutkimuksen toteutus lyhyesti:

• Tutkimusmenetelmä: Verkkokysely

• Tutkimuksen toteuttaja: Bilendi Oy:n M3-paneeli

• Kyselyajankohdat:

  • 27.11.–2.12.2025

  • 10.–12.6.2026

• Kohderyhmä: Yli 16-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt

• Vastaajia: 1 000

• Otoksen painotus: Ikä, sukupuoli ja asuinalue vastaamaan Suomen väestörakennetta

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa:

• miten suomalaiset rahoittavat kesälomansa

• miten kesä vaikuttaa säästämiseen ja sijoittamiseen

• kuinka paljon kesä lisää kulutuspaineita

• miten taloudenhallinta vaihtelee eri ikäryhmien, sukupuolten, tulotasojen ja elämäntilanteiden välillä

Kaikki raportissa esitetyt tulokset perustuvat kyselyyn vastanneiden ilmoittamiin näkemyksiin ja kokemuksiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etukäteen kerrytetty säästöpuskuri helpottaa myös ennakoitavien menojen hallintaa. Säännöllinen säästäminen voi tehdä kesälomasta taloudellisesti huolettomamman ja vähentää tarvetta turvautua luottoon tai keskeyttää säästäminen lomasesongin aikana.

Kesäloma muistuttaa siitä, että säästäminen ei ole tarkoitettu vain yllättäviä tilanteita varten. Pitkäjänteisesti kerrytetty säästöpuskuri auttaa varautumaan myös ennakoitaviin kausimenoihin, kuten kesälomaan, jolloin suuremmatkin kulut voidaan kattaa ilman, että oma talous joutuu tarpeettoman paineen alle.

Raisinin kautta voit vertailla säästötilejä ja määräaikaistalletuksia useista eurooppalaisista pankeista yhdellä alustalla. Näin voit löytää omiin tavoitteisiisi sopivan vaihtoehdon ja kasvattaa säästöjäsi kilpailukykyisillä talletuskoroilla. 

Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan kansallisen talletussuojajärjestelmän piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa enintään 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

¹⁾ Raisin Money Confidence Index 2026 perustuu INNOFACT AG:n toukokuussa 2026 toteuttamaan tutkimukseen, johon osallistui 11 403 vastaajaa 11 maasta. Indeksi koostuu viidestä kotitalouksien taloudenhallinnan osa-alueesta: stressitaso, nykyinen hallinta, tulevaisuuden näkymät, taloudellinen resilienssi ja suunnittelukyky.