EKP:n ohjauskorko ja korkokehitys (6/2026)

Ohjauskorko tarkoittaa keskuspankin määrittämää korkotasoa, jolla se ohjaa rahan hintaa taloudessa. Euroalueella ohjauskoroista päättää Euroopan keskuspankki eli EKP. Käytännössä EKP:llä on kolme keskeistä ohjauskorkoa: talletuskorko, perusrahoitusoperaatioiden korko ja maksuvalmiusluoton korko.

Päivitetty: 6/2026

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti 19.3.2026 pitämässään kokouksessa pitää ohjauskorot ennallaan. EKP:n talletuskorko on tällä hetkellä 2,00 %.

EKP tekee korkopäätöksensä euroalueen inflaation, talouskehityksen ja rahoitusolojen perusteella. Korkotasolla pyritään erityisesti pitämään inflaatio keskipitkällä aikavälillä noin kahdessa prosentissa.

Korkopäätökset vaikuttavat laajasti euroalueen lainoihin, säästämiseen ja yleiseen korkotasoon. Suomessa vaikutukset näkyvät usein esimerkiksi Euribor-koroissa sekä säästötilien ja määräaikaistalletusten koroissa.

EKP:n ohjauskorot 6/2026

Kun mediassa puhutaan EKP:n ohjauskorosta, viitataan usein talletuskorkoon tai yleisesti EKP:n korkotasoon. Siksi on hyvä erottaa toisistaan EKP:n kolme eri korkoa.

EKP:n ohjauskorkojen kehitys on heijastellut euroalueen talouden suuria muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. 2000-luvun alussa korkotaso oli selvästi nykyistä korkeampi, mutta finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeen EKP laski korkoja asteittain tukeakseen talouskasvua ja rahoitusmarkkinoita.

2010-luvun lopulla euroalueella elettiin pitkään historiallisen matalien korkojen aikaa. EKP piti korkotason poikkeuksellisen alhaisena vauhdittaakseen taloutta ja pitääkseen inflaation lähellä 2 prosentin tavoitetta. Koronapandemian jälkeen inflaatio kiihtyi nopeasti energian hintojen nousun, toimitusketjuhaasteiden ja vahvan kysynnän seurauksena. Vastauksena tähän EKP aloitti vuonna 2022 nopean koronnostosarjan hillitäkseen inflaatiota ja palauttaakseen hintavakauden euroalueelle.

Vuonna 2025 EKP aloitti korkojen asteittaiset laskut inflaation hidastuessa. Vuonna 2026 markkinoilla on kuitenkin seurattu tarkasti, jatkuuko korkojen lasku vai pysyykö korkotaso pidempään korkeammalla tasolla inflaatio- ja talousnäkymien vuoksi. Toukokuussa 2026 EKP:n talletuskorko on 2,00 %.

Mitä korkokehitys kertoo?

• Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen EKP piti korkotason pitkään matalana tukeakseen talouskasvua.
• Vuosina 2022–2023 EKP nosti korkoja nopeasti hillitäkseen voimakasta inflaatiota.
• Vuonna 2025 korkotaso alkoi muuttua maltillisemmaksi inflaation tasaantuessa, mutta korkokehitykseen vaikuttavat edelleen monet epävarmuustekijät, kuten talouskasvu, energian hinnat ja geopoliittinen tilanne.
• EKP:n korkopäätökset vaikuttavat laajasti lainoihin, säästämiseen ja euroalueen talouteen.

Vuonna 2026 markkinoilla seurataan tarkasti EKP:n korkopolitiikan suuntaa. Korko-odotuksiin vaikuttavat erityisesti inflaation kehitys, euroalueen talouskasvu sekä energian ja raaka-aineiden hinnat.

Taloustilanteeseen liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, ja markkinoilla arvioidaan sekä mahdollisia koronmuutoksia että korkojen pysymistä nykyisellä tasolla pidempään. Erityisesti geopoliittiset jännitteet ja energiahintojen vaihtelut voivat lisätä inflaatiopaineita ja vaikuttaa EKP:n tuleviin korkopäätöksiin. EKP ei kuitenkaan anna sitovia ennusteita tulevista korkopäätöksistä, vaan päätökset tehdään kokouskohtaisesti ajankohtaisen talousdatan perusteella. Tämän vuoksi myös markkinoiden korko-odotukset voivat muuttua nopeasti taloustilanteen mukana.

Korkokehityksen ennustaminen on haastavaa, mutta markkinaodotukset näkyvät usein jo esimerkiksi Euribor-koroissa ja pankkien korkotarjouksissa ennen varsinaisia EKP:n korkopäätöksiä.

Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu säännöllisesti päättämään euroalueen rahapolitiikasta ja ohjauskoroista. EKP:n korkopäätöksiä seurataan tarkasti, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi Euribor-korkoihin, lainojen kustannuksiin ja säästötilien korkoihin.

Vuoden 2026 seuraavat korkopäätökset julkaistaan näinä päivinä:

• 11. kesäkuuta 2026
• 23. heinäkuuta 2026
• 10. syyskuuta 2026
• 29. lokakuuta 2026
• 17. joulukuuta 2026

EKP tekee korkopäätökset kokouskohtaisesti talousdatan perusteella. Päätöksiin vaikuttavat erityisesti inflaation kehitys, talouskasvu ja rahoitusmarkkinoiden tilanne.

Ohjauskoron muutoksista päättää EKP:n neuvosto, joka voi nostaa, laskea tai pitää koron ennallaan. Koron avulla keskuspankki voi säädellä rahan tarjontaa ja kysyntää, mikä vaikuttaa inflaatioon ja talouden tilaan. Monet muut korot, kuten asuntolainan korot määräytyvät ohjauskoron perusteella ja markkinoiden vaikutusten sekä pankin omien päätösten mukaan. 

Ohjauskorko säätelee koko taloutta ja on keskuspankin keino hallita inflaatiota. Muut yleiset korot liittyvät puolestaan yksittäisiin tuotteisiin, kuten lainoihin tai säästöihin ja sijoituksiin. Monissa tilanteissa esimerkiksi säästötilien korot nousevat ohjauskoron nousun jälkeen. 

Ohjauskorko ja Euribor – mikä ero niillä on?

Ohjauskorko ja Euribor liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta ne eivät tarkoita samaa asiaa. EKP:n ohjauskorko on Euroopan keskuspankin määrittämä korkotaso, jolla keskuspankki ohjaa euroalueen rahapolitiikkaa ja rahan hintaa markkinoilla.

Euribor puolestaan on markkinakorko, joka kertoo, millä korolla euroalueen pankit lainaavat rahaa toisilleen. Suomessa Euribor toimii yleisenä viitekorkona esimerkiksi asuntolainoissa ja muissa lainoissa.

EKP:n korkopäätökset vaikuttavat usein myös Euribor-korkojen kehitykseen. Kun EKP nostaa ohjauskorkoja, myös Euribor-korot yleensä nousevat. Korkojen laskiessa myös Euribor voi puolestaan laskea.

Euribor-korot seuraavat usein EKP:n korkopolitiikkaa, mutta niiden kehitykseen vaikuttavat myös markkinoiden odotukset, taloustilanne ja pankkien välinen rahoitusmarkkina.

Euroopan keskuspankki pyrkii vaikuttamaan talouden tilanteeseen nostamalla tai laskemalla ohjauskorkoa.

1. Keskuspankki nostaa ohjauskorkoa
   Rahapolitiikka kiristyy, mikä vaikuttaa pankeista saataviin lainoihin. Tällöin lainan ottamisesta tulee kalliimpaa. Tällöin monet yritykset tekevät vähemmän investointeja ja kotitalouksien kulutus vähenee. Tästä johtuen inflaatio laskee ja talouskasvu hidastuu.
   
   
2. Keskuspankki laskee ohjauskorkoa
   Ohjauskoron laskiessa rahapolitiikka kevenee. Monet näkevät mahdollisuuden hankkia markkinoilta arvopapereita ja aloittaa varojen tallettamisen. Tämä tuo markkinoille enemmän rahaa, mikä kasvattaa inflaatiota ja talouskasvua. 

Miksi ohjauskorolla pyritään hillitsemään inflaatiota? 

Euroopan keskuspankki tavoittelee 2 % inflaatiota ja tavoitteena on pitää euroalueen hintataso vakaana. Jos inflaatio eli hintojen nousu tapahtuu liian nopeasti, keskuspankki pyrkii tasaamaan tilannetta ohjauskoron avulla. 

Viime vuosien aikana inflaatiotahti on ollut erityisen nopeaa, mikä on johtanut energian ja tavaroiden hintatason nousuun. Monet yritykset ovat olleet tilanteessa, jossa tuotteiden hintoja piti nostaa kustannusten kasvaessa. Keskuspankin tekemien koronnostojen avulla hintatasoa pyrittiin tasaamaan ja palauttamaan inflaatio 2 %:n tahtiin. 

Odotukset korkeasta inflaatiosta voi saada työntekijät toivomaan palkankorotuksia, ja yritykset nostamaan hintoja. Jos odotukset pysyvät pitkään korkealla, tilanteesta voi syntyä hintojen korotuskierre ja pahimmassa tapauksessa tilanteesta voi seurata hyperinflaatio. Tämän vuoksi inflaatiotason vakaana pitäminen ohjauskoron avulla on tärkeä toimi. 

Ohjauskoron muutokset vaikuttavat suomalaisten arkeen erityisesti lainojen, säästöjen ja kulutuksen kautta. EKP:n korkopäätökset heijastuvat usein esimerkiksi asuntolainojen Euribor-korkoihin sekä säästötilien ja määräaikaistalletusten korkotasoon.

Korkojen noustessa lainanhoitokulut voivat kasvaa, mutta samalla säästöille maksettavat korot voivat parantua. Matalampi korkotaso puolestaan voi lisätä kulutusta ja investointeja.

Lainat ja asumiskustannukset

Monet suomalaiset asuntolainat on sidottu Euribor-korkoihin, joten EKP:n korkopäätökset voivat vaikuttaa suoraan lainojen kuukausikuluihin. Vaikutukset näkyvät erityisesti vaihtuvakorkoisissa lainoissa, joissa viitekoron muutokset vaikuttavat lainan kokonaiskorkoon. Jo muutaman prosenttiyksikön muutos korkotasossa voi kasvattaa lainakuluja useilla sadoilla euroilla vuodessa, mikä voi vaikuttaa merkittävästi kotitalouden kuukausittaiseen talouteen.

Korkotason nousu voi vaikuttaa myös uusien lainojen kysyntään ja asuntomarkkinoihin. Kun lainanotto kallistuu, osa kotitalouksista voi siirtää asunnon ostamista myöhemmäksi tai harkita pienempää lainaa. Lainaa vertaillessa kannattaa huomioida myös lainan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut lainaan liittyvät kulut, kuten avausmaksut ja tilinhoitokulut.

Säästötilit ja talletuskorot

Korkotason nousu voi näkyä positiivisesti myös säästäjille. Monet pankit nostavat säästötilien ja määräaikaistalletusten korkoja markkinakorkojen noustessa, mikä voi parantaa säästöjen tuottoa.

Talletuskorkojen taso vaihtelee kuitenkin pankkien ja tuotteiden välillä. Osa pankeista reagoi korkomuutoksiin nopeasti, kun taas toisilla korkotasot voivat muuttua hitaammin. Tämän vuoksi säästötuotteiden vertailu voi auttaa löytämään omiin tavoitteisiin sopivan vaihtoehdon.

Määräaikaistalletuksissa korko pysyy yleensä samana koko sovitun talletusajan, kun taas säästötilien korot voivat muuttua markkinatilanteen mukana. Korkoympäristön muutokset voivatkin vaikuttaa siihen, millaiset säästötuotteet ovat kulloinkin houkuttelevimpia.

Pitkällä aikavälillä korkeampi korkotaso voi kasvattaa säästöjen tuottoa myös korkoa korolle -ilmiön avulla, jossa aiemmin kertyneet korot alkavat tuottaa lisää korkoa.

EKP:n korkopäätökset vaikuttavat myös pankkien tarjoamiin säästötilien ja talletusten korkoihin. Alla oleva vertailu havainnollistaa, miten EKP:n talletuskorko ja Raisinin korkeimmat talletuskorot ovat kehittyneet vuosina 2025–2026.

Vaikka EKP:n talletuskorko laski vuoden 2025 aikana, Raisinin kautta tarjottavien talletusten korkeimmat korot pysyivät tätä korkeammalla tasolla.

Korkotason muutokset voivat näkyä nopeasti myös säästötilien ja määräaikaistalletusten koroissa. Raisinin kautta voit vertailla eri eurooppalaisten pankkien säästötuotteita ja löytää omiin tavoitteisiisi sopivan vaihtoehdon helposti yhdestä paikasta. 

Voit avata ja hallinnoida säästötilejä sekä määräaikaistalletuksia verkossa yhden Raisin-tilin kautta täysin maksutta. Näin voit seurata korkotarjouksia ja hyödyntää muuttuvaa korkoympäristöä joustavasti.

Kumppanipankkiemme talletukset kuuluvat kansallisten talletussuojajärjestelmien piiriin 100 000 euron suojarajaan asti pankkia ja tallettajaa kohden. Tilin avaaminen onnistuu helposti verkossa rekisteröitymällä ja vahvistamalla henkilöllisyytesi.