Eläkkeen määrä: mistä se muodostuu ja paljonko eläkettä todella kertyy?

Eläkkeen määrä riippuu useista tekijöistä, kuten työuran aikana kertyneistä ansioista ja eläkkeelle jäämisen ajankohdasta. Tarkan arvion omasta eläkkeestäsi saat työeläkeotteelta tai eläkelaskurin avulla.

Työeläkeotteelta näet, kuinka paljon eläkettä olet tähän mennessä kerryttänyt työurasi aikana. Jos haluat arvion tulevasta eläkkeestäsi, voit käyttää Eläketurvakeskuksen eläkelaskuria tai oman eläkeyhtiösi tarjoamaa laskuria.

Laskurin antama tulos on aina arvio, ei lopullinen eläkesumma. Lopulliseen eläkkeen määrään vaikuttavat esimerkiksi tuleva palkkakehitys, työuran pituus sekä eläkkeelle jäämisen ajankohta.

Työeläkettä kertyy työuran aikana ansioidesi perusteella. Eläkettä karttuu jokaiselta työvuodelta, ja lopullinen eläke muodostuu koko työuran aikana kertyneestä eläkkeestä.

Eläkkeen määrän laskennassa huomioidaan työuran aikaiset palkkatulot tai yrittäjän YEL-työtulo. Lisäksi eläkettä voi kertyä tietyiltä palkattomilta jaksoilta, kuten vanhempainvapailta ja osalta työttömyysjaksoista.

Eläkkeen kertyminen perustuu työuran aikana ansaittuihin tuloihin. Työeläkettä kertyy pääsääntöisesti 1,5 % vuotuisesta palkasta tai yrittäjän YEL-työtulosta, ja karttuma lisätään osaksi tulevaa eläkettä jokaiselta työvuodelta.

Alla oleva esimerkki havainnollistaa, kuinka paljonko eläkettä kertyy vuodessa henkilölle, jonka vuositulot ovat 40 000 euroa.

Yhden vuoden karttuma ei kuitenkaan kerro vielä tulevan eläkkeen lopullista määrää. Todellinen eläke muodostuu koko työuran aikana kertyneestä eläkkeestä, jolloin jokaisen työvuoden ansiot vaikuttavat lopputulokseen.

Jos esimerkiksi sama henkilö ansaitsisi 40 000 euroa vuodessa 35 vuoden ajan, eläkettä kertyisi jokaiselta työvuodelta erikseen. Tällöin työuran aikana kertynyt eläke olisi huomattavasti suurempi kuin yhden vuoden karttuman perusteella voisi päätellä.

Tämän vuoksi eläkkeen kertyminen riippuu ennen kaikkea työuran pituudesta, ansiotasosta sekä siitä, kuinka pitkään työelämässä jatkaa. Oman tähän mennessä kertyneen eläkkeen voit tarkistaa työeläkeotteelta.

Eläkkeen määrä ei määräydy pelkästään nykyisen palkkasi perusteella. Vaikka kahdella henkilöllä olisi sama palkka, heidän eläkkeensä voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Lopulliseen eläkkeeseen vaikuttavat esimerkiksi työuran pituus, yrittäjän YEL-työtulo, tietyt palkattomat jaksot sekä se, milloin eläkkeelle jäädään.

Työeläkettä kertyy koko työuran ajan ansioiden perusteella. Mitä pidempään työskentelet ja mitä enemmän ansaitset työurasi aikana, sitä enemmän eläkettä yleensä kertyy. Tämän vuoksi pitkä työura kasvattaa useimmiten eläkkeen määrää enemmän kuin lyhyt työura.

Yrittäjillä eläkkeen määrä perustuu palkkatulojen sijaan YEL-työtuloon. Mitä korkeampi vahvistettu YEL-työtulo on, sitä enemmän yrittäjälle kertyy eläkettä. YEL-työtulolla on vaikutusta myös moniin muihin sosiaalietuuksiin, minkä vuoksi sen taso kannattaa arvioida huolellisesti.

Eläkettä voi kertyä myös joiltakin palkattomilta ajoilta. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhempainvapaat, opiskelu sekä osa työttömyysjaksoista. Vaikka näiden jaksojen vaikutus on yleensä pienempi kuin työssäoloajan ansioiden, ne voivat kasvattaa eläkettä erityisesti pitkän työuran aikana.

Myös eläkkeelle jäämisen ajankohdalla on merkitystä. Työuran jatkaminen pidempään voi kasvattaa tulevaa kuukausieläkettä, koska eläkettä kertyy lisää myöhemmiltä työvuosilta. Samalla mahdollinen elinaikakertoimen vaikutus jää suhteellisesti pienemmäksi.

Elinaikakertoimella huomioidaan väestön elinajanodotteen kehitys. Sen tarkoituksena on sopeuttaa eläkejärjestelmää tilanteeseen, jossa ihmiset elävät keskimäärin aiempaa pidempään.

Elinaikakerroin voi pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä elinajanodotteen kasvaessa. Sen vaikutusta voidaan kuitenkin osittain kompensoida jatkamalla työuraa pidempään. Tämän vuoksi eläkkeen lopullinen määrä ei määräydy pelkästään työuran aikaisten ansioiden perusteella.

Keskimääräinen eläke voi toimia hyödyllisenä vertailukohtana, kun arvioit omaa tulevaa eläketasoasi. On kuitenkin hyvä muistaa, että keskiarvot kuvaavat kaikkia eläkkeensaajia eivätkä yksittäisen henkilön tulevaa eläkettä.

Lähde: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos

Vaikka keskimääräinen eläke tarjoaa hyödyllisen vertailukohdan, oma eläke voi poiketa siitä merkittävästi. Tarkan arvion omasta eläkkeestäsi saat työeläkeotteelta tai eläkelaskurin avulla. Jos haluat tarkastella eläketasoja tarkemmin, tutustu oppaaseemme keskimääräisestä eläkkeestä Suomessa.

Työuran jatkaminen voi kasvattaa tulevaa kuukausieläkettäsi. Vaikka eläkkeen määrä perustuu koko työuran aikana kertyneisiin ansioihin, myös eläkkeelle jäämisen ajankohdalla on merkitystä.

Jos lykkäät eläkkeelle siirtymistä oman alimman vanhuuseläkeiän täyttymisen yli, saat jo kertyneeseen eläkkeeseesi lakisääteisen lykkäyskorotuksen. Lykkäyskorotus kasvattaa eläkettäsi pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta lykkäyskuukaudelta, mikä tarkoittaa 4,8 prosentin korotusta vuodessa. Jos siis siirrät eläkkeelle jäämistä esimerkiksi yhdellä vuodella alimman eläkeiän täyttymisen jälkeen, siihen mennessä ansaitsemaasi kuukausieläkettä korotetaan automaattisesti 4,8 prosentilla riippumatta siitä, oletko kyseisenä aikana töissä vai et.

Tämän merkittävän prosenttikorotuksen lisäksi eläkettä kertyy myös alimman vanhuuseläkeiän jälkeen tehdystä työstä normaalisti työtulojen mukaan. Lykkäyskorotuksen (4,8 %/vuosi) ja työssäkäynnistä karttuvan uuden eläkkeen (pääsääntöisesti 1,5 % vuosituloista) yhdistelmä kasvattaakin tulevaa kuukausieläkettä nopeasti.

Työuran jatkaminen voi myös osittain kompensoida elinaikakertoimen vaikutusta. Tämän vuoksi myöhemmin eläkkeelle jäävän henkilön kuukausieläke on usein suurempi kuin samat ansiot kerryttäneen henkilön, joka jää eläkkeelle heti alimman vanhuuseläkeiän täyttyessä. Jo muutaman vuoden pidempi työura voi kasvattaa tulevaa eläkettä merkittävästi. Päätös eläkkeelle jäämisestä ei kuitenkaan perustu pelkästään eläkkeen määrään, vaan siihen vaikuttavat myös oma terveydentila, elämäntilanne ja henkilökohtaiset tavoitteet.

Monelle tuleva eläke muodostaa tärkeimmän tulonlähteen eläkeaikana. Jos oma eläke-ennuste tuntuu kuitenkin pieneltä suhteessa tuleviin menoihin tai tavoitteisiin, tilanteeseen voi varautua jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä.

Mitä enemmän aikaa säästöillä on kasvaa, sitä vähemmän sinun tarvitsee säästää kuukausittain saman tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi eläkesäästäminen kannattaa usein aloittaa heti, kun oma talous sen mahdollistaa.

Pitkä säästöaika mahdollistaa myös korkoa korolle -ilmiön hyödyntämisen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säästöillesi kertyvä tuotto voi alkaa tuottaa lisää tuottoa ajan myötä. Mitä pidempään säästöt saavat kasvaa, sitä suurempi vaikutus korkoa korolle -ilmiöllä voi olla lopputulokseen.

Säännöllinen säästäminen voi auttaa täydentämään työeläkettä ja tarjoamaan enemmän taloudellista joustavuutta eläkeaikana. Samalla säästöistä voi muodostua puskuri yllättäviä menoja varten myös ennen eläkeikää.

Eläkeaikaan varautuminen ei välttämättä edellytä monimutkaisia sijoitusratkaisuja. Monelle säästötili tai määräaikaistalletus tarjoaa selkeän ja ennustettavan tavan kasvattaa säästöjä pitkällä aikavälillä.

Sekä säästötilit että määräaikaistalletukset voivat toimia osana pitkäjänteistä eläkesäästämistä. Niiden etuna on, että säästöjen kehitystä on yleensä helppo seurata ja tulevia tuottoja voidaan arvioida melko hyvin etukäteen.

• Säästötili sopii säästäjälle, joka haluaa kerryttää varoja joustavasti ja pitää rahat tarvittaessa helposti käytettävissä.

• Määräaikaistalletus sopii säästäjälle, joka on valmis sitomaan varat ennalta sovituksi ajaksi vastineeksi kiinteästä korosta.

Omaan tilanteeseen sopiva ratkaisu riippuu säästötavoitteesta, aikahorisontista ja siitä, kuinka helposti säästöjä haluaa tarvittaessa käyttää. Moni hyödyntää myös molempia vaihtoehtoja osana pitkän aikavälin säästösuunnitelmaa eläkevuosia varten.

Eläkesäästämisen onnistuminen ei yleensä riipu yksittäisistä suurista talletuksista, vaan pitkäjänteisyydestä. Jo säännöllinen kuukausittainen säästäminen voi kasvattaa merkittävän lisäpuskurin vuosien ja vuosikymmenten aikana. Oman eläke-ennusteen seuraaminen, säästötavoitteiden päivittäminen ja säästöjen hajauttaminen eri vaihtoehtoihin voivat auttaa rakentamaan taloudellista turvaa myös työuran jälkeen.

Raisin on verkossa toimiva alusta, jonka kautta voit vertailla ja avata säästötuotteita eri eurooppalaisissa pankeissa helposti yhden tilin kautta. Tarjolla on sekä kiinteäkorkoisia määräaikaistalletuksia että joustavia säästötilejä, joten voit valita tavoitteisiisi sopivan vaihtoehdon.

Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa enintään 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

Huomioi korkotuottojen verotus: Koska Raisinin kumppanipankit toimivat muissa EU- ja ETA-maissa, niistä saatu korkotuotto verotetaan Suomessa veronalaisena pääomatulona (30 % 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 34 %) kotimaisen korkotulon lähdeveron sijaan. Korkotuotot on helppo ilmoittaa Suomen esitäytetyssä veroilmoituksessa Raisinin verkkopalvelusta saatavan vuotuisen tiliotteen avulla.

Huomioithan, että näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi – eivät henkilökohtaiseksi talousneuvonnaksi.  Eläke- ja säästöratkaisut ovat henkilökohtaisia, ja ennen päätösten tekemistä on suositeltavaa perehtyä viranomaisohjeisiin tai kääntyä asiantuntijan puoleen. Raisin ei vastaa mistään päätöksistä tai toimenpiteistä, jotka perustuvat näihin sisältöihin.