Keskimääräinen eläke Suomessa: paljonko suomalaiset saavat eläkettä?

Keskimääräinen eläke eli keskieläke kertoo, kuinka paljon eläkettä Suomessa asuvat eläkkeensaajat saavat keskimäärin kuukaudessa. Vuonna 2025 keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 138 euroa kuukaudessa. Summa sisältää kaikki lakisääteiset eläkkeet, kuten työeläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen. Keskimääräinen eläke ilmoitetaan aina bruttomääräisenä, eli ennen verojen vähentämistä.

Keskimääräinen eläke antaa yleiskuvan suomalaisten eläketasosta, mutta se ei kerro, kuinka paljon yksittäinen henkilö saa eläkettä. Eläkkeen määrään vaikuttavat esimerkiksi työuran pituus, ansiotaso, mahdolliset työkatkokset sekä se, onko henkilöllä oikeus myös Kelan maksamiin eläkkeisiin.

Lähde: Eläketurvakeskus ja Kela (2025)

Huom. Tilasto kuvaa Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien henkilöiden keskimääräistä kokonaiseläkettä. Luvuissa ei ole mukana pelkkää osittaista vanhuuseläkettä saavia henkilöitä.

Vaikka keskimääräinen eläke ylittää 2 000 euroa kuukaudessa, kaikki eläkkeensaajat eivät saa yhtä suurta eläkettä. Todellisuudessa eläkkeet jakautuvat hyvin epätasaisesti, ja suuri osa suomalaisista saa keskiarvoa pienempää eläkettä. Siksi keskimääräistä eläkettä kannattaa tarkastella yhdessä muiden tunnuslukujen, kuten mediaanieläkkeen ja eläketulojen jakauman, kanssa.

Keskimääräinen eläke on hyödyllinen tunnusluku, mutta se ei kerro, millaista eläkettä suurin osa suomalaisista todellisuudessa saa. Keskimääräiseen eläkkeeseen vaikuttavat myös kaikkein suurimmat eläkkeet, minkä vuoksi keskiarvo voi antaa todellista korkeammalta vaikuttavan kuvan eläketuloista.

Kuvio esittää Suomessa asuvien eläkkeensaajien kuukausieläkkeiden jakauman sukupuolen mukaan vuonna 2025.

Vaikka suomalaisten keskimääräinen eläke oli vuonna 2025 yhteensä 2 138 €/kk, pelkkä keskiarvo ei kerro, millaista eläkettä useimmat todellisuudessa saavat. Reilulla puolella eläkkeensaajista kuukausieläke jäi alle 2 000 euroon.

Suuria eläkkeitä maksetaan vain pienelle osalle väestöstä. Yli 4 000 euron kuukausieläkettä sai noin 10 % miehistä ja 3 % naisista, kun taas yli 6 000 euron eläkkeet ovat hyvin harvinaisia. Tästä syystä mediaanieläke kuvaa monessa tilanteessa tyypillistä eläketasoa paremmin kuin keskieläke.

Mediaanieläke kertoo, mikä on eläkkeiden keskimmäinen arvo. Se tarkoittaa, että puolet eläkkeensaajista saa mediaanieläkettä pienempää ja puolet suurempaa eläkettä. Toisin kuin keskimääräinen eläke, mediaanieläke ei nouse korkeiden eläkkeiden vaikutuksesta. Siksi se antaa usein realistisemman kuvan siitä, millaisella eläketasolla suomalaiset tavallisesti ovat.

Vuonna 2025 mediaanieläke Suomessa oli 1 886 €/kk, kun keskimääräinen eläke oli 2 138 €/kk. Ero kertoo siitä, että pieni joukko suuria eläkkeitä nostaa keskiarvoa, vaikka useimpien eläkkeet jäävät sen alapuolelle.

Tämän vuoksi mediaanieläke on hyödyllinen mittari erityisesti silloin, kun haluat verrata omaa eläke-ennustettasi siihen, millaista eläkettä suomalaiset tyypillisesti saavat.

Suomalaisten eläkkeet voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Siihen vaikuttavat esimerkiksi työuran pituus, ansiotaso ja eläkkeelle jäämisen ajankohta. Lisäksi kaikki eivät saa samanlaisia eläke-etuuksia, mikä näkyy myös eläkkeiden välisissä eroissa.

Työeläkkeen määrään vaikuttavat esimerkiksi:

• työuran pituus

• työuran aikaiset ansiot

• osa-aikatyö ja muut työkatkokset

• yrittäjän YEL-työtulo

• eläkkeelle jäämisen ajankohta

Kokonaiseläkkeeseen voivat vaikuttaa lisäksi:

• kansaneläke

• takuueläke

• työkyvyttömyyseläke

• muut lakisääteiset eläke-etuudet

Tästä syystä keskimääräinen eläke toimii vain suuntaa antavana vertailukohtana. Se ei kerro, kuinka paljon juuri sinä saat eläkettä, sillä jokaisen eläke muodostuu yksilöllisesti oman työuran ja elämäntilanteen perusteella.

Keskimääräinen eläke vaihtelee myös sen mukaan, mitä eläkettä henkilö saa. Esimerkiksi vanhuuseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on selvästi suurempi kuin työkyvyttömyyseläkettä saavien. Erot johtuvat muun muassa siitä, kuinka pitkään eläkettä on ehtinyt kertyä työuran aikana ja millä perusteella eläke on myönnetty.

Vanhuuseläkkeen määrä perustuu yleensä vuosikymmenten aikana kertyneeseen työeläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläke puolestaan alkaa usein ennen varsinaista eläkeikää, jolloin työuraa ja eläkekertymää on ehtinyt muodostua vähemmän.

Keskimääräisessä eläkkeessä on eroja myös eri puolilla Suomea. Alueellisiin eroihin vaikuttavat esimerkiksi työurien pituus, ansiotaso, elinkeinorakenne sekä väestön ikärakenne. Siksi keskimääräinen eläke voi vaihdella maakunnittain huomattavasti.

Huom. Taulukon luvut on laskettu kuntakohtaisten keskieläkkeiden keskiarvona maakunnittain. Ne eivät kuvaa maakunnan kaikkien eläkkeensaajien väestöpainotettua keskieläkettä.

Kuten kartasta ja yllä olevasta taulukosta näkyy, suurimmat keskimääräiset eläkkeet maksetaan Uudellamaalla. Taustalla ovat keskimäärin pidemmät työurat ja korkeammat ansiot. Kuntatasolla korkein keskieläke maksettiin vuonna 2025 Kauniaisissa (3 850 €/kk), ja myös Espoo sekä Helsinki kuuluivat korkeimpien keskieläkkeiden joukkoon.

Monissa Itä-Suomen maakunnissa eläkkeensaajien osuus väestöstä on puolestaan muuta Suomea suurempi. Tämä johtuu pitkälti alueiden ikärakenteesta ja siitä, että työikäistä väestöä on muuttanut kasvukeskuksiin. Suurempi eläkkeensaajien osuus ei kuitenkaan tarkoita, että alueella maksettaisiin keskimäärin suurempia eläkkeitä.

Alueelliset erot kertovat ennen kaikkea työurien pituudesta, ansiotasosta ja väestörakenteesta. Yksittäisen henkilön eläke määräytyy kuitenkin aina oman työuran, ansioiden ja eläkekertymän perusteella riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu.

Oman tulevan eläkkeen arvioinnissa keskimääräinen eläke toimii hyvänä vertailukohtana, mutta se ei kerro, kuinka paljon juuri sinä saat eläkettä. Oma eläke määräytyy yksilöllisesti esimerkiksi työuran pituuden, ansiotason, yrittäjän YEL-työtulon sekä eläkkeelle jäämisen ajankohdan perusteella.

Jos haluat muodostaa mahdollisimman realistisen kuvan tulevasta toimeentulostasi, pelkkä kansallinen keskiarvo ei riitä. Tärkeämpää on arvioida omaa eläkekertymääsi ja sitä, miten työurasi, ansiosi sekä mahdolliset työuran katkokset vaikuttavat tulevaan eläkkeeseesi. Myös päätös siitä, milloin siirryt vanhuuseläkkeelle, voi vaikuttaa lopullisen eläkkeen määrään.

Kun tunnet oman arvioidun eläketasosi, voit paremmin arvioida, riittääkö se kattamaan haluamasi elintason myös eläkepäivinä. Tarvittaessa omaa toimeentuloa voi täydentää pitkäjänteisellä eläkesäästämisellä.

Vaikka työeläke muodostaa useimpien tärkeimmän tulonlähteen eläkkeellä, moni täydentää tulevaa toimeentuloaan myös säästämällä. Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä enemmän säästöillä on aikaa hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä.

Voit säästää eläkepäiviä varten esimerkiksi:

• Säästötilille, jos haluat joustavan tavan kartuttaa puskuria ja nostaa varoja tarvittaessa.

• Määräaikaistalletukseen, jos tavoitteesi on kasvattaa säästöjä pidemmällä aikavälillä ennalta sovitulla korolla.

Raisinin kautta voit vertailla ja avata säästötilejä sekä määräaikaistalletuksia useista eurooppalaisista kumppanipankeista yhdellä maksuttomalla tilillä. Voit myös hallinnoida kaikkia Raisinin kautta avattuja talletuksiasi helposti samassa palvelussa ja hajauttaa säästöjäsi eri pankkien ja maiden välillä omien tavoitteidesi mukaan. Lisäksi saat käyttöösi eurooppalaisten pankkien korkotarjouksia, joita ei välttämättä ole muuten saatavilla Suomessa.

Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa enintään 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

Huomioithan, että näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi – eivät henkilökohtaiseksi talousneuvonnaksi.  Eläke- ja säästöratkaisut ovat henkilökohtaisia, ja ennen päätösten tekemistä on suositeltavaa perehtyä viranomaisohjeisiin tai kääntyä asiantuntijan puoleen. Raisin ei vastaa mistään päätöksistä tai toimenpiteistä, jotka perustuvat näihin sisältöihin.