Kuinka paljon rahaa pitäisi olla säästössä eri ikävuosina?

Suomalaisten säästöjen määrä vaihtelee paljon elämäntilanteen ja iän mukaan. Osa säästää säännöllisesti joka kuukausi, kun taas toisilla puskurirahasto on hyvin pieni tai sitä ei ole lainkaan. Tutkimusten mukaan yli puolella suomalaisista säästöjä on korkeintaan noin 3 000 euroa. Monilla säästöt riittävät vain lyhyen ajan menoihin, mikä voi tehdä yllättävistä tilanteista taloudellisesti haastavia.

Keskimääräiset säästösummat voivat kuitenkin antaa harhaanjohtavan kuvan suomalaisten todellisesta taloudellisesta tilanteesta. Keskimääräisiin lukuihin vaikuttavat erityisesti kaikkein varakkaimmat kotitaloudet, minkä vuoksi mediaani kertoo usein realistisemman kuvan tavallisen suomalaisen säästöistä ja varallisuudesta.

On myös hyvä muistaa, että säästöjen määrä ei yksin kerro koko totuutta kotitalouden taloudellisesta tilanteesta. Monella varallisuutta voi olla esimerkiksi omistusasunnossa, sijoituksissa tai eläkesäästöissä, vaikka pankkitilillä ei olisi suurta summaa.

Säästämisen tavoitteet muuttuvat usein eri elämänvaiheissa. Nuoremmilla aikuisilla tavoitteena voi olla ensimmäinen puskurirahasto tai ASP-säästäminen, kun taas myöhemmissä elämänvaiheissa korostuvat varallisuuden kasvattaminen ja eläkesäästäminen.

Näin säästöjen painopiste muuttuu usein eri ikäluokissa:

Tilastokeskuksen mukaan erityisesti alle 35-vuotiailla yksinasuvilla säästöjen kerryttäminen voi olla vaikeaa. Alle puolet arvioi selviytyvänsä yllättävästä menosta ilman taloudellisia vaikeuksia. Tilanne on usein vakaampi kotitalouksissa, joissa tuloja on kaksi.

Yli 64-vuotiailla säästötilanne näyttää keskimäärin vahvemmalta. Taustalla voivat olla esimerkiksi pidempi aika varallisuuden kerryttämiseen, pienemmät velat ja omistusasuminen.

Lähde: Tilastokeskus 2025

Moni pitää puskurirahastoa erillisellä säästötilillä, jolloin säästöt eivät sekoitu päivittäiseen käyttörahaan. Tämä voi helpottaa säästämistä ja tehdä oman talouden seuraamisesta selkeämpää, sillä rahaa ei tule käytettyä yhtä helposti arjen ostoksiin.

Säästötili sopii erityisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin säästöihin sekä tilanteisiin, joissa rahat halutaan pitää helposti saatavilla. Samalla säästöille voi kertyä korkoa, vaikka varoja ei sidottaisi pitkäksi aikaa. Monelle säästötili toimii ensimmäisenä askeleena puskurirahaston rakentamisessa.

Sopiva säästöjen määrä riippuu aina omasta elämäntilanteesta, tuloista ja tavoitteista. Yhdelle tärkeintä on muutaman kuukauden puskurirahasto, kun taas toinen säästää ensiasuntoa, eläkettä tai taloudellista vapautta varten.

Tarkkaa oikeaa summaa ei ole olemassa, mutta eri ikävaiheisiin liittyy usein tyypillisiä säästötavoitteita ja taloudellisia tarpeita. Alla olevat esimerkit ovat suuntaa-antavia eivätkä tarkoita, että tietty summa pitäisi saavuttaa tiettyyn ikään mennessä.

20-vuotiaana tärkeintä ei yleensä ole suuri säästösumma vaan säästämisen aloittaminen ja hyvien taloustottumusten rakentaminen. Opiskelu, uran alkuvaihe ja vaihtelevat tulot voivat tehdä säästämisestä haastavaa, minkä vuoksi pienikin puskurirahasto voi olla hyvä lähtökohta.

Monelle realistinen tavoite voi olla noin 1 000–5 000 euron säästöpuskuri. Tärkeintä on, että säästöjä on edes jonkin verran yllättäviä menoja varten. Tässä vaiheessa säästäminen liittyy usein myös ensimmäisiin suurempiin tavoitteisiin, kuten matkustamiseen, ajokorttiin tai ensiasuntoon.

Säännöllisyys on usein tärkeämpää kuin suuret summat. Jo pieni kuukausittainen säästäminen voi auttaa rakentamaan taloudellista turvaa pitkällä aikavälillä.

30-vuotiaana taloudellinen tilanne on monilla vakaampi kuin aiemmin, mutta samalla myös menot voivat kasvaa. Asuntolaina, perhe-elämä ja arjen kulut vaikuttavat siihen, kuinka paljon säästöjä on mahdollista kerryttää.

Monille realistinen tavoite voi olla muutaman kuukauden menoja vastaava puskurirahasto sekä pitkäaikaisia säästöjä tai sijoituksia. Tässä elämänvaiheessa osa säästää ensiasuntoa varten, osa kasvattaa sijoituksiaan ja osa varautuu tuleviin perhemenoihin.

Säästöjen määrää tärkeämpää on usein se, että oma talous kestää yllättäviä tilanteita ilman velkaantumista.

40–50-vuotiaana tulot voivat olla monilla korkeimmillaan, minkä vuoksi tämä elämänvaihe on usein tärkeä varallisuuden kasvattamisen kannalta. Samalla huomio alkaa siirtyä aiempaa enemmän myös eläkeaikaan ja taloudelliseen turvallisuuteen.

Monilla tässä vaiheessa suurin osa varallisuudesta on kiinni omistusasunnossa, minkä lisäksi säästöjä voi olla esimerkiksi sijoituksissa, eläkesäästöissä tai säästötilillä. Tärkeintä ei kuitenkaan ole vertailla omaa tilannetta muihin, vaan rakentaa säästöjä omien tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan.

Osa keskittyy tässä vaiheessa velkojen vähentämiseen, kun taas toisille tärkeintä on kasvattaa pitkäaikaisia säästöjä tulevaisuutta varten.

60–70-vuotiaana säästämisen painopiste muuttuu usein varallisuuden kasvattamisesta taloudellisen joustavuuden ylläpitämiseen. Monelle tärkeää on, että säästöjä on helposti käytettävissä yllättäviä menoja, terveyskuluja tai arjen hankintoja varten.

Eläkkeelle siirtyminen voi muuttaa kuukausituloja, minkä vuoksi puskurirahaston merkitys korostuu myös myöhemmällä iällä. Osa haluaa pitää säästöt matalariskisissä vaihtoehdoissa, kuten säästötilillä tai määräaikaistalletuksissa, joissa varat säilyvät helposti ennakoitavina.

Tässä vaiheessa tärkeintä ei yleensä ole mahdollisimman korkea tuotto, vaan taloudellinen turvallisuus ja mielenrauha.

Hätätilanteita varten tarkoitettu säästöpuskuri auttaa varautumaan yllättäviin menoihin ilman velkaantumista. Sopiva puskurin määrä riippuu omasta elämäntilanteesta, mutta monille hyvä lähtökohta on vähintään parin kuukauden menoja vastaava säästö.

Noin 3 kuukauden menoja vastaavaa puskurirahastoa pidetään usein jo vahvana perustana. Se voi auttaa tilanteissa, joissa esimerkiksi työtilanne muuttuu, auto hajoaa tai asumiseen liittyvät kulut kasvavat yllättäen.

Perheellisille ja yrittäjille suurempi, noin 6 kuukauden menoja vastaava puskuri voi tuoda lisää taloudellista turvallisuutta. Mitä epävakaammat tulot tai suuremmat kuukausimenot ovat, sitä tärkeämpää puskurirahaston rakentaminen yleensä on.

Moni säilyttää puskurirahastoa erillisellä säästötilillä, jossa rahat pysyvät helposti käytettävissä mutta voivat samalla kerryttää talletuskorkoa. Pitkällä aikavälillä myös korkoa korolle -ilmiö voi auttaa kasvattamaan säästöjä vähitellen.

Hyvä säästötavoite riippuu aina omista tuloista ja menoista. Yhdelle tärkeintä voi olla ensimmäinen puskurirahasto, kun taas toiselle tavoitteena on ensiasunto, eläkesäästäminen tai taloudellinen joustavuus. Säästötavoite kannattaa suhteuttaa omaan elämäntilanteeseen ja kuukausimenoihin. Usein tärkeintä on asettaa tavoite, joka tuntuu omassa arjessa realistiselta ja jota kohti voi edetä vähitellen.

Monelle toimiva lähtökohta on suhteuttaa säästötavoite omiin kuukausimenoihin ja elämäntilanteeseen. Tärkeintä ei yleensä ole täydellinen euromäärä, vaan tavoite, joka tuntuu omassa arjessa realistiselta ja saavutettavalta.

Moni kokee painetta verrata omia säästöjään muiden tilanteeseen. Todellisuudessa säästöjen määrä vaihtelee Suomessa paljon, eikä pieni puskurirahasto tarkoita automaattisesti huonoa taloudellista tilannetta. Vaikka säästöjä ei olisi vielä kertynyt paljon, tärkeintä on aloittaa säästäminen ja rakentaa taloudellista puskuria vähitellen. Jo pienikin vararahasto voi helpottaa arkea ja lisätä tunnetta taloudellisesta turvallisuudesta.

Raisinin Money Confidence Index -tutkimuksen mukaan monet suomalaiset kokevat epävarmuutta omasta taloudestaan erityisesti silloin, kun säästöpuskuria ei ole riittävästi yllättäviä menoja varten. Säännöllinen säästäminen voi auttaa vahvistamaan taloudellista mielenrauhaa, vaikka säästösummat olisivat aluksi pieniä.

Monelle hyvä ensimmäinen tavoite voi olla esimerkiksi:

• 500–1000 euron puskurirahasto
• säännöllinen kuukausisäästäminen

• omien menojen parempi hahmottaminen

Vaikka säästöjen lähtötaso olisi pieni, moni rakentaa taloudellista puskuria vähitellen säännöllisten säästötottumusten avulla.

Säästöjen kasvattaminen perustuu usein selkeisiin rutiineihin ja pitkäjänteisyyteen. Monelle toimivin ratkaisu on tehdä säästämisestä osa kuukausittaista taloudenhallintaa.

• Automatisoi säästäminen
  Automaattinen kuukausisäästäminen voi helpottaa säästämisen aloittamista ja auttaa pitämään kiinni omista tavoitteista. Kun osa tuloista siirtyy säästöön automaattisesti esimerkiksi palkkapäivänä, rahaa tulee usein käytettyä harkitummin.
  
  
• Erottele käyttöraha ja säästöt
  Moni kokee säästämisen helpommaksi, kun käyttöraha ja säästöt pidetään erillään toisistaan. Erillinen säästötili voi auttaa hahmottamaan, kuinka paljon rahaa on tarkoitettu päivittäiseen käyttöön ja kuinka paljon tulevaisuutta varten.
  
  
• Rakenna ensin puskurirahasto
  Ennen pitkäaikaista sijoittamista monelle tärkeä ensimmäinen tavoite on puskurirahasto yllättäviä menoja varten. Jo muutaman kuukauden menoja vastaava säästö voi helpottaa arjen taloudellista epävarmuutta.
  
  
• Hyödynnä korkoa korolle -ilmiö
  Pitkällä aikavälillä myös pienet säästösummat voivat kasvaa korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä enemmän aikaa säästöillä on kasvaa.
  
  
• Valitse säästämiseen sopiva tili
  Säästöjen käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, millainen säästömuoto voi sopia parhaiten omaan tilanteeseen. Lyhyen aikavälin puskurirahastolle moni valitsee säästötilin, kun taas pidempiaikaisiin tavoitteisiin voidaan käyttää esimerkiksi määräaikaistalletuksia tai sijoituksia.