Minimipalkka Suomessa 2026 – vähimmäispalkka ja TES-palkat

Suomessa ei ole vuonna 2026 yhtä laissa säädettyä euromääräistä minimipalkkaa. Työntekijän vähimmäispalkka määräytyy yleensä työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen eli TES:n perusteella. Työehtosopimuksista neuvottelevat tavallisesti työnantaja- ja työntekijäliitot.

Oman työn vähimmäispalkka löytyy yleensä TES:n palkkataulukosta. Oikean taulukkopalkan selvittämiseksi on tarkistettava esimerkiksi työtehtävän palkkaryhmä, huomioon otettava työkokemus ja mahdollinen alueellinen palkkaero. Työnantaja voi maksaa taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa, mutta sen on noudatettava sovellettavan TES:n palkkamääräyksiä.

Vähimmäispalkka määrittää sovellettavien määräysten mukaisen alarajan, kun taas keskipalkka kuvaa työntekijöille maksettuja ansioita. Tutustu tarkemmin siihen, mitä ⁠keskipalkka Suomessa kertoo suomalaisten palkkatasosta.

Alla oleva taulukko näyttää esimerkkinä palkkaryhmän B tunti- ja kuukausipalkat. Oma palkkaryhmä on tarkistettava työtehtävän vaativuuden ja TES:n määräysten perusteella: taulukon luvut eivät ole kaikkien kaupan alan tehtävien vähimmäispalkkoja.

Kaupan alan TES-palkat, palkkaryhmä B: 1.8.2026–30.4.2027

Lähde: ⁠PAM, kaupan alan taulukkopalkat 1.8.2026–30.4.2027

Palkat ovat bruttopalkkoja, ja kuukausipalkat koskevat kokoaikatyötä. PK-seutu tarkoittaa Helsinkiä, Espoota, Kauniaista ja Vantaata. Työaikalisät ja muut sovellettavat korvaukset voivat kasvattaa kokonaisansiota.  

Palvelusvuosiporras määräytyy TES:n mukaan huomioon otettavan kokemuksen perusteella. Se ei välttämättä tarkoita nykyisen työnantajan palveluksessa vietettyä aikaa. Ensimmäisen vuoden työntekijöille ja koululaisille on erillisiä palkkamääräyksiä, joten toisen vuoden taulukkopalkka ei ole kaikkien aloittavien työntekijöiden vähimmäispalkka.  

Kaavio havainnollistaa, miten kuukausipalkka muuttuu palvelusvuosiportaan mukaan ja miten pääkaupunkiseudun palkat eroavat muun Suomen palkoista.

Oman alan TES mukaisen minimipalkan löydät työehtosopimuksen palkkataulukosta. Työsuhteessa sovellettava työehtosopimus määräytyy yleensä työnantajan toimialan, työtehtävien ja sopimuksen soveltamisalan perusteella.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle työsuhteessa sovellettava työehtosopimus osana työnteon keskeisiä ehtoja koskevia tietoja. Jos et tiedä, mitä TES:ta työhösi sovelletaan, voit tarkistaa asian työsopimuksestasi tai kysyä työnantajalta tai henkilöstön edustajalta.

Työehtosopimus voi olla joko yleissitova tai normaalisitova:

Työntekijän ei tarvitse kuulua ammattiliittoon saadakseen työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisehdot.

Suomessa ei ole yhtä lakisääteistä minimituntipalkkaa, joka koskisi kaikkia työntekijöitä. Vähimmäistuntipalkka määräytyy yleensä työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Sen suuruuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi työtehtävän vaativuus, palkkaryhmä, hyväksyttävä työkokemus ja työskentelypaikkakunta.

Oman työn vähimmäistuntipalkka kannattaa tarkistaa voimassa olevasta TES:n palkkataulukosta. Taulukossa ilmoitetut palkat ovat bruttopalkkoja, eli niistä ei ole vielä vähennetty veroja tai työntekijän lakisääteisiä vakuutusmaksuja. Tilille maksettava nettopalkka on siten yleensä taulukossa ilmoitettua palkkaa pienempi.

Miten kuukausipalkka muutetaan tuntipalkaksi?

Kuukausipalkka muutetaan tuntipalkaksi jakamalla se sovellettavan työehtosopimuksen mukaisella tuntipalkkajakajalla. Jakaja vaihtelee työehtosopimuksen ja joissakin tapauksissa myös työaikamuodon mukaan.

Jos TES palkkataulukossa ilmoitetaan sekä kuukausi- että tuntipalkka, käytä ensisijaisesti taulukossa annettua tuntipalkkaa. Muussa tapauksessa tarkista oikea jakaja ja laskentasäännöt omasta työehtosopimuksestasi.

Alla on esimerkkejä kuukausipalkan muuntamisesta tuntipalkaksi eri jakajilla.

Euroopan maissa vähimmäispalkka määräytyy eri tavoin. Eurostatin mukaan 22 EU-maassa oli valtakunnallinen vähimmäispalkka heinäkuussa 2026. Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa ja Italiassa vähimmäispalkat määräytyvät pääasiassa alakohtaisten työehtosopimusten perusteella, eikä yhtä valtakunnallista palkkarajaa ole.

Vähimmäispalkka eri EU-maissa vuonna 2026

Alla oleva taulukko näyttää esimerkkejä valtakunnallisista vähimmäispalkoista sekä maista, joissa palkkauksen vähimmäistaso perustuu työehtosopimuksiin.

Lähde: ⁠Eurostat, vähimmäispalkkatilastot. Tilanne 1.7.2026. Euromäärät on pyöristetty kokonaisiin euroihin.

Suomen kohdalla valtakunnallisen vähimmäispalkan puuttuminen ei tarkoita, ettei palkkaukselle olisi vähimmäisehtoja. Esimerkiksi edellä esitetyt kaupan alan TES-palkat koskevat kyseisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työtä. Niitä ei siksi voi pitää koko Suomen minimipalkkana tai suoraan rinnastaa muiden maiden valtakunnallisiin vähimmäispalkkoihin.

Palkkoja vertaillessa kannattaa huomioida myös maiden hintataso, verotus ja työajat. Suurempi bruttopalkka ei välttämättä tarkoita parempaa ostovoimaa tai enemmän rahaa säästämiseen. Eurostat esittää vähimmäispalkat kuukausitasolla, joten tunti- tai viikkoperusteiset palkat on muunnettu kuukausipalkoiksi. Laskennassa huomioidaan myös mahdolliset ylimääräiset vuosittaiset palkanmaksuerät.

Jos epäilet, että palkkasi jää sovellettavan työehtosopimuksen vähimmäispalkan alle, selvitä ensin palkan määräytymisperusteet. Ero voi johtua esimerkiksi väärästä palkkaryhmästä, huomioimatta jääneestä työkokemuksesta tai maksamatta jääneistä lisistä.

Työsopimukseen kirjattu palkka ei syrjäytä yleissitovan työehtosopimuksen velvoittavaa vähimmäispalkkamääräystä. Sen kanssa ristiriidassa oleva työsopimuksen ehto on mitätön, ja sen sijasta noudatetaan TES:n määräystä. 

Näin selvität mahdollisen palkkavirheen

1. Tarkista sovellettava TES ja oikea palkkataulukko. Varmista työtehtäväsi palkkaryhmä, huomioon otettava työkokemus ja mahdollinen alueellinen palkkaero. Käytä kullakin tarkasteltavalla palkkakaudella voimassa ollutta taulukkoa.
   
   

2. Vertaa palkkalaskelmaa tehtyyn työhön. Tarkista bruttopalkka, maksetut työtunnit ja sinulle kuuluvat lisät sekä korvaukset. TES:n bruttopalkkaa ei pidä verrata suoraan tilille maksettuun nettopalkkaan. Työnantajan on annettava palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma, josta ilmenevät palkan suuruus ja määräytymisen perusteet.
   
   

3. Pyydä työnantajalta tai palkanlaskennasta kirjallinen selvitys. Kerro, mitä palkkakautta ja palkan osaa epäselvyys koskee. Jos palkkaa on maksettu liian vähän, pyydä virheen korjaamista ja puuttuvan summan maksamista. Säilytä työsopimus, palkkalaskelmat, työaikatiedot ja asiaa koskevat viestit. Palkkasaatavaa koskeva vaatimus kannattaa esittää kirjallisesti.
   
   

4. Hae apua, jos asia ei ratkea. Työpaikan luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja voi auttaa selvittämään palkkauksen perusteita. Jos kuulut ammattiliittoon, kysy liitoltasi apua palkkasaatavan selvittämiseen ja perintään. Jos et kuulu liittoon, voit selvittää avun saamista esimerkiksi oikeusaputoimistosta.  

Työsuojeluviranomaiselta voit kysyä neuvoa palkanmaksuun ja työnantajan velvollisuuksiin liittyvissä asioissa. Palkkasaatavan perintä ja riitaisen saatavan ratkaiseminen ovat kuitenkin erillisiä asioita, joihin voi tarvita oikeudellista apua.

Palkka on Suomessa ansiotuloa, jonka verotukseen vaikuttavat esimerkiksi vuositulot, verovähennykset, kotikunta ja mahdollinen kirkon jäsenyys. Vähimmäispalkalle ei ole omaa erillistä veroprosenttia, vaan verotus määräytyy työntekijän tulojen ja henkilökohtaisen tilanteen perusteella.

Valtion ansiotuloverotus on progressiivista: tulojen kasvaessa myös veroprosentti yleensä nousee. Verovähennykset puolestaan pienentävät verotettavaa tuloa tai maksettavaa veroa. Siksi pelkkä kuukausipalkka ei kerro, kuinka paljon työntekijä maksaa veroja.  

Palkkatulojen verotukseen kuuluvat valtion tuloveron lisäksi kunnallisvero ja mahdollinen kirkollisvero. Kunnallisveroprosentti määräytyy kotikunnan ja kirkollisveroprosentti seurakunnan mukaan. Maksettavan veron määrään vaikuttavat myös tulot ja vähennykset, joten verot eivät ole kaikille samansuuruiset. Verokortin laskennassa huomioidaan tilanteen mukaan myös sairausvakuutusmaksuja ja yleisradioveroa.

Työnantaja tekee palkasta ennakonpidätyksen verokortin perusteella. Seuraa vuoden aikana kertyviä tulojasi ja verokortin tulorajaa sekä päivitä verokortti tarvittaessa. Tuloja vastaava ennakonpidätys auttaa välttämään liian suuria veronpalautuksia tai jäännösveroja.

Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä eroa niillä on?

• Bruttopalkka tarkoittaa palkkaa ennen ennakonpidätystä ja työntekijältä perittäviä maksuja. TES:n palkkataulukoissa ilmoitetut vähimmäispalkat ovat bruttopalkkoja.
• Nettopalkka on summa, joka jää vähennysten jälkeen työntekijän käyttöön ja maksetaan pankkitilille. Ennakonpidätyksen lisäksi palkasta peritään yleensä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, kun niiden maksuvelvollisuuden ehdot täyttyvät. Nämä vakuutusmaksut ovat erillisiä ennakonpidätyksestä ja pienentävät tilille maksettavaa summaa.

Kun vertaat palkkaasi TES:n vähimmäispalkkaan, käytä palkkalaskelman bruttopalkkaa. Oman talouden suunnittelussa olennaista on puolestaan nettopalkka, josta maksetaan arjen menot ja mahdolliset säästöt.

Palkan ostovoima kertoo, kuinka paljon tavaroita ja palveluita tuloillasi voi ostaa. Vaikka euromääräinen palkka nousisi, ostovoima ei välttämättä parane, jos hinnat nousevat palkkaa nopeammin. Oman talouden kannalta olennaista on, miten käytettävissä oleva nettopalkka muuttuu suhteessa arjen menoihin.

Esimerkiksi ruoan, asumisen ja liikkumisen kallistuminen voi pienentää säästämiseen jäävää summaa. Vaikutus vaihtelee kotitalouksittain, sillä kulutustottumukset ja asumiskustannukset ovat erilaisia. Lue lisää siitä, miten ⁠inflaatio vaikuttaa rahan ostovoimaan ja säästöihin.

Palkkatulot ja varallisuus ovat myös eri asioita. Palkka on säännöllistä tuloa, kun taas varallisuutta kertyy esimerkiksi säästöistä, sijoituksista ja omistusasunnosta. Nettovarallisuuteen vaikuttavat lisäksi velat. Tutustu siihen, miten ⁠kotitalouksien varallisuus Suomessa muodostuu ja jakautuu.

Jos tuloista jää välttämättömien menojen jälkeen rahaa, pienikin säännöllinen säästösumma voi auttaa rakentamaan puskuria yllättäviä kuluja varten. Säästämisen määrä kannattaa sovittaa omaan tilanteeseen niin, että rahat riittävät ensin arjen tarpeisiin.

Säästämisen lähtökohtana on omaan tulotasoon sopiva suunnitelma. Kun välttämättömät menot on katettu, voit siirtää mahdollisuuksiesi mukaan rahaa sivuun tulevia hankintoja tai yllättäviä kuluja varten. Katso käytännön vinkit siihen, ⁠miten säästää rahaa pienistä tuloista.

Raisinin kautta voit vertailla eurooppalaisten kumppanipankkien säästötilejä ja määräaikaistalletuksia yhdellä alustalla. Säästötuotetta valitessa kannattaa tarkastella koron lisäksi talletusaikaa, vähimmäistalletusta ja nostoehtoja. Arjen puskurille on tärkeää, että varat ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitset.

Voit avata ja hallinnoida säästötuotteita verkossa Raisin-tilisi kautta ilman avaus- tai hallinnointikuluja. Kumppanipankkien talletukset kuuluvat niiden kotimaan lakisääteisen talletussuojan piiriin. Talletussuoja turvaa varasi 100 000 euroon asti tallettajaa ja pankkia kohden.