Kansaneläke 2026: määrä, ehdot ja kenelle sitä maksetaan?

Kansaneläke on Kelan maksama eläke, jonka tarkoituksena on turvata toimeentuloa silloin, kun työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan tai sen määrä jää pieneksi. Se on osa Suomen lakisääteistä eläkejärjestelmää ja täydentää tarvittaessa työuran aikana kertynyttä työeläkettä.

Kansaneläkettä voidaan maksaa esimerkiksi vanhuuseläkkeenä tai työkyvyttömyyseläkkeenä. Toisin kuin työeläke, kansaneläke ei perustu suoraan työuran ansioihin, vaan sen määrä määräytyy muun muassa työeläkkeen, asumisajan ja perhesuhteiden perusteella.

Useimmille suomalaisille työeläke muodostaa eläkeaikaisen toimeentulon perustan, ja kansaneläke toimii sen täydentäjänä. Jos työeläkkeen määrä on riittävän suuri, kansaneläkettä ei makseta lainkaan.

Kansaneläke on tarkoitettu henkilöille, joiden työeläke on jäänyt pieneksi tai joille työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan. Kansaneläkkeen maksamisesta vastaa Kela.

Yleensä voit saada kansaneläkettä, jos:

• kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin

• asut Suomessa tai sinulla on oikeus Suomen sosiaaliturvaan

• olet asunut Suomessa vähintään 3 vuotta 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen

• työeläkkeesi ja muut eläkkeesi jäävät kansaneläkkeen saamisen kannalta riittävän pieniksi

Kansaneläkkeen määrä ei ole sama kaikille. Siihen vaikuttavat erityisesti työeläkkeen määrä, mahdolliset muut eläkkeet ja korvaukset sekä Suomessa asutun ajan pituus.

Myös perhesuhteilla on merkitystä. Yksin asuva voi saada suuremman kansaneläkkeen kuin avo- tai avioliitossa asuva henkilö. Lisäksi kansaneläke pienenee asteittain työeläkkeen kasvaessa, ja riittävän suurella työeläkkeellä kansaneläkettä ei makseta enää lainkaan.

Kansaneläke tarjoaa perusturvaa henkilöille, joiden työeläke on jäänyt pieneksi tai joita työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan. Sen määrä tarkistetaan vuosittain, ja vuonna 2026 täyden kansaneläkkeen taso riippuu siitä, asuuko henkilö yksin vai puolison kanssa. Täyttä kansaneläkettä saa vain pieni osa eläkkeensaajista, sillä useimmille suomalaisille on kertynyt ainakin jonkin verran työeläkettä työuran aikana. Tämän vuoksi käytännössä maksettava kansaneläke on monesti taulukossa esitettyä täyttä määrää pienempi.

Alla olevasta taulukosta näet täyden kansaneläkkeen määrän vuonna 2026 sekä sen työeläkkeen tason, jonka jälkeen kansaneläkettä ei enää makseta.

Kansaneläke pienenee asteittain työeläkkeen kasvaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä suurempi työeläke henkilölle on kertynyt, sitä pienempi kansaneläke on. Kun työeläke ylittää taulukossa esitetyn rajan, kansaneläkettä ei enää makseta.

Kansaneläkkeen tarkoituksena on täydentää pientä työeläkettä. Tämän vuoksi suurin osa eläkeläisistä saa kansaneläkettä vain osittaisena tai ei lainkaan.

Kansaneläkkeen määrä kertoo vain yhden osan eläkeläisen toimeentulosta. Käytännössä kokonaiseläke voi muodostua työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja tarvittaessa myös takuueläkkeestä. Jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, toimeentuloa voidaan täydentää Kelan maksamalla kansaneläkkeellä ja tarvittaessa takuueläkkeellä.

Alla oleva graafi havainnollistaa yksin asuvan eläkeläisen kokonaiseläkkeen muodostumista voimassa olevien kansaneläke- ja takuueläkesääntöjen perusteella. Kansaneläke ja takuueläke täydentävät pientä työeläkettä, mutta niiden osuus pienenee työeläkkeen kasvaessa.

Tärkeimmät havainnot

• Takuueläke täydentää kaikkein pienimpiä eläkkeitä.

• Kansaneläke pienenee asteittain työeläkkeen kasvaessa.

• Noin 1 600 euron työeläkkeellä kansaneläkettä ei yleensä enää makseta.

• Suuremmilla eläketasoilla kokonaiseläke muodostuu pääosin työeläkkeestä.

Kansaneläke ja takuueläke ovat Kelan maksamia etuuksia, jotka täydentävät työeläkettä eri tilanteissa. Kansaneläke on tarkoitettu henkilöille, joiden työeläke jää pieneksi, kun taas takuueläke toimii viimesijaisena turvana silloin, kun kaikki eläketulot jäävät hyvin mataliksi.

Vuonna 2026 täysi takuueläke on 990,90 euroa kuukaudessa. Jos henkilön kaikki eläketulot jäävät tätä pienemmiksi, puuttuva osa voidaan maksaa takuueläkkeenä.

Kansaneläkettä ei makseta automaattisesti, vaan sitä on haettava erikseen Kelasta. Hakemuksen voi tehdä helposti verkossa OmaKelassa tai tarvittaessa paperilomakkeella. Jos haet vanhuuseläkettä, voit yleensä hakea samalla hakemuksella sekä työeläkettä että Kelan eläkkeitä. Tällöin työeläkelaitos välittää tarvittavat tiedot Kelaan, eikä erillistä kansaneläkehakemusta yleensä tarvita.

Kansaneläkettä kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen suunniteltua eläkkeen alkamista, sillä hakemuksen käsittelyyn on hyvä varata aikaa. Eläkepäätöksen jälkeen Kela ilmoittaa eläkkeen määrän sekä sen, milloin eläkkeen maksaminen alkaa.

Kansaneläkehakemuksen täyttämistä helpottaa, jos seuraavat tiedot ovat valmiina:

• henkilötiedot ja tilinumero

• tiedot perhesuhteista (esimerkiksi avo- tai avioliitto)

• tiedot työeläkkeestä ja mahdollisista muista eläkkeistä

• tiedot ulkomailla asumisesta, työskentelystä tai ulkomailta maksettavista eläkkeistä

• mahdolliset Kelan pyytämät liitteet

Jos saat tai haet eläkettä ulkomailta, nämä tiedot tulee ilmoittaa hakemuksessa. Ulkomaiset eläkkeet voivat vaikuttaa kansaneläkkeen määrään.

Kansaneläkkeen tarkoituksena on turvata vähimmäistoimeentulo silloin, kun työeläkettä on kertynyt vain vähän tai ei lainkaan. Täysi kansaneläke on kuitenkin selvästi pienempi kuin suomalaisten keskimääräinen eläke, minkä vuoksi useimmat eläkeläiset saavat sen lisäksi myös työeläkettä.

Monelle pelkkä kansaneläke riittää kattamaan vain välttämättömimmät menot, kuten asumisen, ruoan ja muut arjen peruskulut. Eläkeaikaisen toimeentulon tasoon vaikuttavat lisäksi asumismenot, terveydentila, mahdolliset velat sekä muut tulot ja säästöt. Siksi omaan talouteen kannattaa varautua hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä. Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä enemmän aikaa säästöillä on kasvaa ja täydentää tulevaa eläketuloa. Tämän vuoksi moni täydentää tulevaa eläketurvaansa omalla säästämisellä jo työuran aikana.

Kansaneläke on verotettavaa tuloa samalla tavoin kuin muutkin eläkkeet. Veron määrä riippuu muun muassa eläkkeen suuruudesta, mahdollisista muista tuloista sekä verotuksessa tehtävistä vähennyksistä. Jos saat kansaneläkkeen lisäksi esimerkiksi työeläkettä, verotus määräytyy eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Tämän vuoksi pelkkää kansaneläkettä saavan ja sekä työeläkettä että kansaneläkettä saavan henkilön verotus voi poiketa toisistaan merkittävästi.

Eläkkeen maksamista varten tarvitset eläketuloa varten laaditun verokortin. Verokortin voi tilata Verohallinnolta sen jälkeen, kun olet saanut eläkepäätöksen.

Kansaneläke ja takuueläke auttavat turvaamaan perustason toimeentuloa silloin, kun työeläkettä on kertynyt vähän. Monelle ne eivät kuitenkaan yksin riitä ylläpitämään samaa elintasoa, johon on työuran aikana tottunut. Siksi omaan talouteen kannattaa varautua hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä. Säännöllinen säästäminen voi auttaa täydentämään tulevia eläketuloja ja luomaan taloudellista joustovaraa eläkevuosille.

Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä enemmän aikaa säästöillä on hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä. Pitkällä aikavälillä myös pienet kuukausittaiset säästösummat voivat kasvaa merkittäväksi lisäksi eläkeaikaiseen talouteen.

Eläkeaikaiseen varautumiseen on useita vaihtoehtoja. Monelle tärkeintä on löytää ratkaisu, joka sopii omaan riskinsietokykyyn, säästötavoitteisiin ja aikahorisonttiin. Esimerkiksi:

• Säästötili tarjoaa joustavan tavan kerryttää varoja samalla, kun rahat pysyvät tarvittaessa helposti käytettävissä.

• Määräaikaistalletus voi tarjota ennalta tiedossa olevan koron sovitulle säästöajalle, mikä helpottaa pitkän aikavälin suunnittelua.

Raisinin kautta voit vertailla eurooppalaisten pankkien säästötilejä ja määräaikaistalletuksia yhdessä paikassa. Kilpailukykyinen korko voi auttaa kasvattamaan säästöjä pitkällä aikavälillä ja täydentämään tulevaa eläkeaikaista toimeentuloa. Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa enintään 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

Huomioithan, että näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi – eivät henkilökohtaiseksi talousneuvonnaksi.  Eläke- ja säästöratkaisut ovat henkilökohtaisia, ja ennen päätösten tekemistä on suositeltavaa perehtyä viranomaisohjeisiin tai kääntyä asiantuntijan puoleen. Raisin ei vastaa mistään päätöksistä tai toimenpiteistä, jotka perustuvat näihin sisältöihin.