Vanhuuseläke: ikärajat, määrä ja hakeminen selkeästi selitettynä

Vanhuuseläke on ikään perustuva eläke, jota voi saada, kun oma vanhuuseläkeikä täyttyy. Sen tarkoituksena on turvata toimeentuloa työuran päättymisen jälkeen.

Vanhuuseläke ei ole erillinen eläkejärjestelmä samalla tavalla kuin työeläke tai kansaneläke. Sen sijaan vanhuuseläke on eläkemuoto, jota voidaan maksaa joko työeläkkeenä, kansaneläkkeenä tai molempina samaan aikaan. Useimmille suomalaisille vanhuuseläke muodostuu ensisijaisesti työeläkkeestä, jota kertyy työuran aikana palkkatuloista tai yrittäjän YEL-työtulosta. Jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, Kela voi maksaa vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä.

Vanhuuseläkkeelle voi jäädä, kun oma alin vanhuuseläkeikä täyttyy. Eläkeikä ei kuitenkaan ole sama kaikille, vaan se määräytyy syntymävuoden perusteella. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä korkeampi alin vanhuuseläkeikä yleensä on.

Työeläkejärjestelmän vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan oman alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Jos työskentelet palkansaajana, työsuhteen on yleensä päätyttävä ennen vanhuuseläkkeen alkamista. Yrittäjän ei sen sijaan tarvitse lopettaa yritystoimintaansa vanhuuseläkkeelle siirtyessään.

Kelan maksama vanhuuseläke alkaa yleensä 65 vuoden iässä. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä myös kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä seuraa työeläkejärjestelmän vanhuuseläkeikää.

Vaikka vanhuuseläkkeelle voi jäädä heti alimman vanhuuseläkeiän täytyttyä, se ei ole pakollista. Monet jatkavat työssä vielä tämän jälkeen, jolloin eläkettä kertyy lisää ja kuukausittainen eläke kasvaa.

Joissakin tilanteissa vanhuuseläkettä voi saada ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vaihtoehdot riippuvat siitä, haetaanko Kelan maksamaa vanhuuseläkettä vai työeläkejärjestelmän eläkettä.

Kelan maksamaa vanhuuseläkettä voidaan tietyissä tilanteissa maksaa varhennettuna ennen 65 vuoden ikää. Varhentaminen pienentää eläkkeen määrää pysyvästi, joten päätöksen vaikutukset kannattaa selvittää huolellisesti etukäteen.

Työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkettä voi puolestaan ottaa osittain maksuun osittaisena vanhuuseläkkeenä. Tällöin voit nostaa 25 % tai 50 % karttuneesta työeläkkeestäsi ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä aikaisintaan 61-vuotiaana (vuonna 1963 tai sitä ennen syntyneet) tai 62-vuotiaana (vuonna 1964 syntyneet). Myös tähän liittyy yleensä pysyvä varhennusvähennys, joka pienentää myöhemmin maksettavaa eläkettä.

Vanhuuseläkkeelle ei ole pakko jäädä heti alimman vanhuuseläkeiän täyttyessä. Jos jatkat työskentelyä pidempään, eläkkeesi voi kasvaa kahdella tavalla.

Ensinnäkin työeläkkeeseen maksetaan lykkäyskorotusta jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät vanhuuseläkkeen alkamista alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Lykkäyskorotus on 0,4 % kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 4,8 % korotusta vuoden lykkäyksellä.

Toiseksi työssä jatkamisesta kertyy edelleen uutta työeläkettä niin kauan kuin eläkkeen karttuminen on mahdollista. Tämän vuoksi myöhemmin eläkkeelle jääminen voi kasvattaa kuukausittaista eläkettä merkittävästi.

Vanhuuseläkkeen määrä riippuu siitä, maksetaanko sitä työeläkkeenä, kansaneläkkeenä vai molempien yhdistelmänä. Useimmille suomalaisille vanhuuseläkkeen suurin osa muodostuu työuran aikana kertyneestä työeläkkeestä. Jos työeläke jää pieneksi, sitä voidaan täydentää Kelan maksamalla kansaneläkkeellä ja tarvittaessa myös takuueläkkeellä.

Työeläkkeenä maksettavan vanhuuseläkkeen suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi:

• työuran pituus

• työuran aikaiset ansiot

• yrittäjän YEL-työtulo

• eläkkeelle jäämisen ajankohta

Kelan maksaman vanhuuseläkkeen eli kansaneläkkeen määrään vaikuttavat puolestaan:

• työeläkkeen määrä

• muut eläketulot

• Suomessa asuttu aika

• asuuko henkilö yksin vai puolison kanssa

Taulukossa esitetyt summat kuvaavat Kelan maksaman vanhuuseläkkeen täyttä määrää. Täyden vanhuuseläkkeen voi saada vain silloin, kun muita eläkkeitä on hyvin vähän tai ei lainkaan. Käytännössä suurin osa eläkeläisistä saa vanhuuseläkettä työeläkkeen ja mahdollisen kansaneläkkeen yhdistelmänä. Kun työeläke kasvaa, kansaneläke pienenee asteittain. Riittävän suurella työeläkkeellä Kelan vanhuuseläkettä ei enää makseta.

Alla oleva graafi havainnollistaa, miten työeläke, kansaneläke ja takuueläke muodostavat yhdessä vanhuuseläkkeen kokonaisuuden. Se auttaa ymmärtämään, miksi kahdella samalla vanhuuseläkkeellä olevalla henkilöllä eläketulo voi muodostua hyvin eri tavoin.

Vanhuuseläke ei ala automaattisesti, vaan sitä on haettava erikseen. Hakemuksen voi tehdä yleensä oman työeläkelaitoksen verkkopalvelussa, jossa voi samalla hakea myös Kelan maksamaa vanhuuseläkettä. Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen suunniteltua eläkkeen alkamista. Useimmat työeläkeyhtiöt suosittelevat hakemaan vanhuuseläkettä noin kuukautta ennen eläkkeen alkamista, jotta hakemus ehditään käsitellä ajoissa.

1. Tarkista oma eläkeikäsi ja eläkearviosiEnnen hakemuksen tekemistä kannattaa tarkistaa oma alin vanhuuseläkeikä sekä arvio tulevan eläkkeen määrästä. Näin voit suunnitella eläkkeelle siirtymisen ajankohdan paremmin.
   
   
2. Hae vanhuuseläkettä hyvissä ajoinVanhuuseläkettä suositellaan hakemaan noin kuukautta ennen suunniteltua eläkkeen alkamista. Eläkettä voi yleensä hakea sähköisesti oman työeläkelaitoksen palvelussa.
   
   
3. Ilmoita mahdolliset ulkomaan asumis- ja työskentelyjaksotJos olet asunut tai työskennellyt ulkomailla, tiedot tulee ilmoittaa hakemuksessa. Tämä voi vaikuttaa hakemuksen käsittelyaikaan sekä eläkkeen määrän selvittämiseen.
   
   
4. Tarkista eläkepäätös ja tilaa eläkeverokorttiKun vanhuuseläke on myönnetty, saat eläkepäätöksen, josta näet eläkkeen alkamisajankohdan ja määrän. Eläkettä varten tarvitset myös eläketulolle tarkoitetun verokortin.

Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei tarkoita, että työnteko täytyy lopettaa kokonaan. Voit työskennellä vanhuuseläkkeen rinnalla ilman tulorajoja, eikä palkkatulo yleensä vähennä jo maksussa olevan vanhuuseläkkeen määrää.

Jos siirryt vanhuuseläkkeelle palkkatyöstä ennen ylimmän vanhuuseläkeiän saavuttamista, työsuhteen on yleensä päätyttävä ennen eläkkeen alkamista. Eläkkeen alettua voit kuitenkin jatkaa työskentelyä esimerkiksi uudessa työsuhteessa tai sopia työnantajan kanssa työn jatkamisesta uudella työsopimuksella. Yrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaansa vanhuuseläkkeelle siirtyessään.

Työnteko vanhuuseläkkeellä voi kasvattaa tulevaa eläketurvaa. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy edelleen uutta työeläkettä eläkkeen karttumisen yläikärajaan asti. Tämä myöhemmin kertynyt eläke on haettava erikseen maksuun. Monelle vanhuuseläkkeen ja työn yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa tuloja, kartuttaa lisää eläkettä tai siirtyä pois työelämästä vähitellen omaan tahtiin.

Vanhuuseläke muodostaa monille tärkeimmän eläkeaikaisen tulonlähteen. Sen määrä riippuu kuitenkin työuran aikana kertyneestä työeläkkeestä, mahdollisesta kansaneläkkeestä sekä eläkkeelle jäämisen ajankohdasta. Tämän vuoksi eläketulot voivat vaihdella merkittävästi eri henkilöiden välillä.

Moni varautuu eläkevuosiin myös omilla säästöillään. Eläkesäästäminen voi auttaa täydentämään vanhuuseläkettä ja tuoda taloudellista joustavuutta myöhempiin elinvuosiin. Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä enemmän aikaa säästöillä on hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä. Pitkällä aikavälillä myös pienet säännölliset säästösummat voivat kasvaa merkittäväksi lisäksi eläkeaikaiseen talouteen.

Eläkeaikaan varautumiseen on useita vaihtoehtoja. Monelle tärkeintä on löytää ratkaisu, joka sopii omaan riskinsietokykyyn, säästötavoitteisiin ja aikahorisonttiin. Esimerkiksi:

• Säästötili tarjoaa joustavan tavan kerryttää varoja samalla, kun rahat pysyvät tarvittaessa helposti käytettävissä.

• Määräaikaistalletus voi tarjota ennalta tiedossa olevan koron sovitulle säästöajalle, mikä helpottaa pitkän aikavälin suunnittelua.

Riippumatta siitä, millaisesta vanhuuseläkkeestä on kyse, oma säästäminen voi tarjota lisäturvaa ja enemmän joustavuutta eläkevuosiin. Erityisesti pitkällä aikavälillä säästämisen aloittaminen mahdollisimman varhain voi vaikuttaa merkittävästi käytettävissä oleviin tuloihin myöhemmin elämässä.

Raisinin kautta voit vertailla ja avata säästötilejä sekä määräaikaistalletuksia useista eurooppalaisista kumppanipankeista yhdellä maksuttomalla tilillä. Voit hallinnoida kaikkia Raisinin kautta avattuja talletuksiasi helposti samassa palvelussa ilman lisäkustannuksia.

Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa enintään 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden, aivan kuten suomalaisissakin pankeissa.

Jos haluat täydentää tulevaa eläketurvaasi omilla säästöillä, voit vertailla eri pankkien korkotarjouksia ja valita omiin tavoitteisiisi sopivan säästötilin tai määräaikaistalletuksen Raisinin kautta.

Huomioithan, että näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi – eivät henkilökohtaiseksi talousneuvonnaksi.  Eläke- ja säästöratkaisut ovat henkilökohtaisia, ja ennen päätösten tekemistä on suositeltavaa perehtyä viranomaisohjeisiin tai kääntyä asiantuntijan puoleen. Raisin ei vastaa mistään päätöksistä tai toimenpiteistä, jotka perustuvat näihin sisältöihin.