Leskeneläke 2026: määrä, ehdot ja hakeminen

Leskeneläke on perhe-eläke, jonka tarkoituksena on turvata puolison toimeentuloa toisen puolison kuoleman jälkeen. Leskeneläkettä voivat maksaa sekä Kela että työeläkelaitos, ja tietyissä tilanteissa leski voi saada eläkettä samanaikaisesti molemmista järjestelmistä.

Työeläkejärjestelmän leskeneläke perustuu kuolleen puolison työeläketurvaan. Sen määrään vaikuttavat muun muassa puolison eläke, lasten lukumäärä sekä lesken oma eläketurva. Kelan maksama leskeneläke puolestaan muodostuu alkueläkkeestä ja mahdollisesta jatkoeläkkeestä, joiden ehdot ja määrät poikkeavat työeläkejärjestelmän leskeneläkkeestä.

Leskeneläke kuuluu yhdessä lapseneläkkeen kanssa perhe-eläkkeeseen. Jos perheessä on lapsia, heidän mahdollinen lapseneläkkeensä voi vaikuttaa siihen, kuinka suuri osuus perhe-eläkkeestä maksetaan leskelle.

Oikeus leskeneläkkeeseen riippuu muun muassa parisuhteen muodosta, avioliiton tai avoliiton kestosta, mahdollisista yhteisistä lapsista sekä lesken ja edesmenneen puolison iästä. Ehdot vaihtelevat sen mukaan, haetaanko leskeneläkettä avioliiton, avoliiton vai tietyissä tilanteissa entisen avioliiton perusteella.

Seuraavaksi käymme läpi, milloin leskeneläkettä voidaan myöntää vuonna 2026 ja mitkä ovat yleisimmät leskeneläkkeen saamisen edellytykset eri elämäntilanteissa.

Leskeneläke aviopuolisolle

Aviopuolisolla voi olla oikeus leskeneläkkeeseen, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Oikeuteen vaikuttavat erityisesti se, onko puolisoilla yhteisiä lapsia, kuinka kauan avioliitto on kestänyt sekä minkä ikäisiä puolisot olivat avioliiton solmimishetkellä.

Jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, leskeneläkkeen edellytykset ovat yleensä yksinkertaisemmat. Tällöin leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos:

• aviopuolisot olivat naimisissa puolison kuollessa

• avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta.

Jos yhteisiä lapsia ei ole, leskeneläkkeen saaminen edellyttää lisäksi, että:

• avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta

• avioliitto oli solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta

• avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta puolison kuolemaan mennessä

• leski oli puolison kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolmen vuoden ajan.

Leskeneläke voidaan myöntää myös rekisteröidyn parisuhteen perusteella, sillä rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rinnastetaan leskeneläkkeessä aviopuolisoon.

Leskeneläke avopuolisolle

Vuoden 2022 perhe-eläkeuudistuksen jälkeen myös avopuolisolla voi olla oikeus leskeneläkkeeseen tietyissä tilanteissa. Oikeus leskeneläkkeeseen edellyttää kuitenkin, että kaikki laissa säädetyt ehdot täyttyvät.

Avoleskellä voi olla oikeus leskeneläkkeeseen, jos:

• edunjättäjä kuoli vuonna 2022 tai sen jälkeen

• avopuolisoilla on yhteinen alle 18-vuotias lapsi

• avoliitto oli kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa

• puolisot olivat muuttaneet yhteiseen talouteen ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta

• kumpikaan puolisoista ei ollut avioliitossa toisen henkilön kanssa.

Pelkkä pitkä avoliitto ei siis riitä leskeneläkkeen saamiseen. Esimerkiksi yhteisen alle 18-vuotiaan lapsen olemassaolo on yksi leskeneläkkeen keskeisistä edellytyksistä avopuolisoille.

Entisen puolison oikeus leskeneläkkeeseen

Myös entisellä puolisolla voi tietyissä tilanteissa olla oikeus leskeneläkkeeseen. Tämä on kuitenkin poikkeustilanne, eikä pelkkä aiempi avioliitto oikeuta leskeneläkkeeseen.

Entinen puoliso voi saada leskeneläkettä, jos edunjättäjä oli lainvoimaisen tuomion tai sosiaaliviranomaisen vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen maksamaan hänelle elatusapua. Tällöin oikeus leskeneläkkeeseen perustuu voimassa olleeseen elatusapuvelvollisuuteen. Jos tällaista velvollisuutta ei ollut, entisellä puolisolla ei yleensä ole oikeutta leskeneläkkeeseen.

Leskeneläkkeelle ei ole yhtä kiinteää euromäärää. Sen suuruus määräytyy tapauskohtaisesti, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi kuolleen puolison työeläke, lesken oma eläke sekä se, onko perheessä lapsia.

Työeläkejärjestelmässä leskeneläke perustuu aina edunjättäjän ansaitsemaan eläkkeeseen. Jos edunjättäjä ei vielä saanut vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, leskeneläke lasketaan yleensä hänen laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeensä perusteella.

Seuraavaksi käymme läpi, miten leskeneläkkeen määrä muodostuu työeläkejärjestelmässä ja miten lasten lukumäärä vaikuttaa lesken ja lasten kesken jaettavaan perhe-eläkkeeseen.

Työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen määrä

Työeläkejärjestelmässä leskeneläkkeen määrä perustuu edunjättäjän työeläkkeeseen. Leskeneläke ja mahdolliset lapseneläkkeet muodostavat yhdessä perhe-eläkkeen, jonka yhteismäärä voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen.

Jos perheessä ei ole lapsia, lesken osuus on enimmillään 6/12 eli 50 % edunjättäjän eläkkeestä ennen mahdollisia vähennyksiä. Jos perheessä on lapsia, osa perhe-eläkkeestä maksetaan lapseneläkkeinä. Tällöin lesken osuus pienenee lasten lukumäärän kasvaessa.

Lesken ja lasten osuudet perhe-eläkkeestä

Leskeneläkkeen määrään vaikuttaa myös lesken oma eläketurva. Jos leski saa jo työeläkettä tai hänelle voidaan laskea työkyvyttömyyseläke, tämä voi pienentää maksettavan leskeneläkkeen määrää.

Vähennys perustuu lesken omaan työeläkkeeseen tai laskennalliseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, ei esimerkiksi tämänhetkiseen palkkaan tai muihin ansiotuloihin. Tavoitteena on, että lesken kokonaiseläketurva vastaa mahdollisimman hyvin puolison kuolemaa edeltänyttä toimeentuloa.

Vuonna 2026 leskeneläkettä vähennetään, jos lesken oma eläke ylittää 856 euroa kuukaudessa. Tällöin täyteen leskeneläkkeeseen tehdään vähennys, joka on 50 % raja-arvon ylittävästä osuudesta.

Jos lesken oma eläke ylittää 856 €/kk, täyttä leskeneläkettä vähennetään seuraavasti:

Vähennetty leskeneläke = täysi leskeneläke − 0,5 × (lesken oma eläke − 856 €)

On hyvä huomata, että joissakin tilanteissa lesken oma eläke voi olla niin suuri, että työeläkejärjestelmästä ei jää leskeneläkettä maksettavaksi lainkaan.

Esimerkki leskeneläkkeen laskemisesta

Alla oleva esimerkki havainnollistaa, miten lesken oma eläke voi vaikuttaa maksettavan leskeneläkkeen määrään.

• Kuolleen puolison työeläke: 2 100 €/kk

• Täysi leskeneläke: 1 050 €/kk (6/12 puolison eläkkeestä)

• Lesken oma eläke: 1 600 €/kk

• Vähennysraja vuonna 2026: 856 €/kk

• Rajan ylittävä osuus: 744 €/kk

• Leskeneläkkeen vähennys: 372 €/kk (50 % × 744 €)

• Maksettava leskeneläke: 678 €/kk

Tässä esimerkissä leski saa työeläkejärjestelmästä leskeneläkettä 678 euroa kuukaudessa. Lopullinen määrä riippuu kuitenkin aina yksilöllisestä tilanteesta, kuten edunjättäjän eläkkeestä, lasten lukumäärästä sekä lesken omasta eläketurvasta.

Työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen lisäksi voit tietyissä tilanteissa saada Kelan maksamaa leskeneläkettä. Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaalle leskelle, joka täyttää leskeneläkkeen saamisen edellytykset.

Kelan leskeneläke muodostuu alkueläkkeestä ja mahdollisesta jatkoeläkkeestä. Joissakin tilanteissa voit saada Kelan leskeneläkettä samanaikaisesti työeläkelaitoksen maksaman leskeneläkkeen kanssa.

Alkueläke

Kelan maksama alkueläke on tarkoitettu tukemaan lesken toimeentuloa heti puolison kuoleman jälkeen. Vuonna 2026 alkueläkkeen määrä on 388,92 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan yleensä puolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta lukien.

Alkueläkettä maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan. Lesken tulot tai varallisuus eivät vaikuta alkueläkkeen määrään, joten kaikki leskeneläkkeen saamisen ehdot täyttävät saavat lähtökohtaisesti saman suuruisen alkueläkkeen.

Alkueläkkeen maksaminen voi kuitenkin päättyä jo aiemmin esimerkiksi silloin, jos leski täyttää 65 vuotta tai solmii uuden avioliiton ennen 50 vuoden ikää. Joissakin tilanteissa alkueläke voi olla myös pienempi, esimerkiksi jos leski saa kansaneläkettä tai puolisolla on ollut vakuutus- tai työskentelyjaksoja ulkomailla.

Jatkoeläke

Alkueläkkeen jälkeen leski voi saada jatkoeläkettä, joka koostuu perusmäärästä ja mahdollisesta täydennysmäärästä.

Perusmäärää voidaan maksaa leskelle, jolla on huollettavanaan oma tai edesmenneen puolison alle 18-vuotias lapsi. Sen määrään eivät vaikuta lesken tulot tai varallisuus.

Täydennysmäärä on tarkoitettu pienituloisille leskille. Sen suuruuteen vaikuttavat useimmat tulot, kuten palkkatulot, työeläkkeet, vuokratulot ja osinkotulot. Mitä suuremmat tulot leskellä on, sitä pienemmäksi täydennysmäärä yleensä jää.

Leskeneläkkeen kesto riippuu siitä, maksetaanko eläkettä työeläkejärjestelmästä vai Kelasta sekä esimerkiksi lesken syntymävuodesta, perhemuodosta ja siitä, onko perheessä alaikäisiä lapsia. Vuonna 2026 voimassa olevat pääsäännöt on koottu alla olevaan taulukkoon.

Työeläkejärjestelmän ja Kelan leskeneläkkeet voivat siis päättyä eri ajankohtina. Esimerkiksi työeläke-leskeneläkettä voidaan maksaa vielä sen jälkeen, kun Kelan maksama leskeneläke on päättynyt.

Vaikuttaako uusi avioliitto leskeneläkkeeseen?

Uusi avioliitto voi vaikuttaa leskeneläkkeen maksamiseen. Työeläkejärjestelmän leskeneläke päättyy, jos leski solmii uuden avioliiton ennen 50 vuoden ikää.

Myös Kelan leskeneläkkeessä uusi avioliitto voi päättää etuuden, jos avioliitto solmitaan ennen 50 vuoden ikää. Kelan säännöt vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, maksetaanko alkueläkettä vai jatkoeläkettä ja missä vaiheessa uusi avioliitto solmitaan. Joissakin tilanteissa Kela voi maksaa leskelle kertakorvauksen, joka vastaa enintään kolmen vuoden jatkoeläkettä.

Leskeneläke ja lapseneläke muodostavat yhdessä perhe-eläkkeen, jonka tarkoituksena on turvata perheen toimeentulo puolison tai huoltajan kuoleman jälkeen. Työeläkejärjestelmässä perhe-eläke voidaan maksaa sekä leskelle että lapsille samanaikaisesti, jos etuuksien saamisen edellytykset täyttyvät.

Työeläkejärjestelmässä alle 20-vuotias lapsi voi olla oikeutettu lapseneläkkeeseen. Lasten lukumäärä vaikuttaa myös siihen, kuinka suuri osuus perhe-eläkkeestä maksetaan leskeneläkkeenä ja kuinka suuri osuus lapseneläkkeinä. Mitä enemmän lapsia on oikeutettu lapseneläkkeeseen, sitä suurempi osa perhe-eläkkeestä kohdistuu lapsille.

Kelan maksama lapseneläke muodostaa oman etuuskokonaisuutensa, jonka myöntämisedellytykset ja määrä poikkeavat työeläkejärjestelmän säännöistä.

Leskeneläke on veronalaista eläketuloa, joten siitä maksetaan veroa samalla tavoin kuin muistakin eläkkeistä. Eläkkeen maksaja pidättää veron yleensä ennakonpidätyksenä ennen eläkkeen maksamista.

Leskeneläkkeen veroprosenttiin vaikuttavat muun muassa kaikki veronalaiset tulosi, kuten muut eläkkeet, palkkatulot ja mahdolliset muut ansiotulot. Tämän vuoksi kahden samansuuruisen leskeneläkkeen saajan veroprosentti voi olla erilainen.

Jos saat leskeneläkettä ensimmäistä kertaa tai tulosi muuttuvat olennaisesti, kannattaa tarkistaa oma veroprosenttisi ja tarvittaessa hakea uusi verokortti. Näin voit välttää liian suuren tai liian pienen ennakonpidätyksen.

Leskeneläkettä kannattaa hakea mahdollisimman pian puolison kuoleman jälkeen. Samalla hakemuksella voit hakea sekä Kelan että työeläkelaitoksen maksamaa leskeneläkettä, joten hakemusta ei yleensä tarvitse täyttää erikseen molempiin järjestelmiin.

Leskeneläkettä haetaan ETK/KELA 7004 -hakemuslomakkeella. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköinen hakeminen on yleensä nopein vaihtoehto, ja samalla voit seurata hakemuksesi käsittelyä verkossa.

Jos sinä tai edesmennyt puoliso olette asuneet tai työskennelleet ulkomailla, hakemuksen liitteeksi voidaan tarvita lisätietoja tai erillinen ulkomaan asumista ja työskentelyä koskeva selvitys. Näin eläkeoikeus voidaan arvioida myös mahdollisten kansainvälisten työskentelyjaksojen osalta.

Leskeneläke ei välttämättä ole ainoa taloudellinen tuki, johon omaiset voivat olla oikeutettuja puolison tai huoltajan kuoleman jälkeen. Tilanteesta riippuen tukea voi olla mahdollista saada myös muista lakisääteisistä tai vapaaehtoisista järjestelmistä.

Mahdollisia etuuksia ovat esimerkiksi:

• Lapseneläke, jota voidaan maksaa alle 20-vuotiaalle lapselle työeläkejärjestelmästä ja tietyin edellytyksin myös Kelasta.

• Tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella maksettava perhe-eläke, jos kuolema liittyy korvattavaan tapaturmaan tai liikennevahinkoon.

• Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaus, joka kattaa suurimman osan palkansaajista ja maksetaan yleensä kertakorvauksena edunsaajille.

• Ulkomainen perhe-eläke, jos edesmennyt puoliso on työskennellyt toisessa EU- tai ETA-maassa tai muussa sosiaaliturvasopimusmaassa.

• Yksityinen henkivakuutus tai vapaaehtoinen eläkevakuutus, jotka voivat täydentää lakisääteistä turvaa vakuutussopimuksen ehtojen mukaisesti.

Puolison kuoleman jälkeen kannattaa selvittää kaikki mahdolliset etuudet, sillä eri tukimuodot voivat täydentää toisiaan. Samalla hakemuksella voidaan usein hakea sekä Kelan että työeläkejärjestelmän leskeneläkettä, mutta muiden korvausten hakeminen tapahtuu yleensä erikseen.

Puolison kuolema voi muuttaa kotitalouden taloudellista tilannetta pitkäksi aikaa. Vaikka leskeneläke voi korvata osan menetetyistä tuloista, se ei välttämättä vastaa aiempaa tulotasoa. Siksi oman taloudellisen puskurin merkitys korostuu erityisesti suurten elämäntilanteiden muutosten yhteydessä.

Jos kaikkia säästöjä ei tarvitse käyttää heti, niitä voi pitää kasvamassa korkoa samalla, kun ne säilyvät osana omaa taloudellista turvaa. Säästämiseen sopiva ratkaisu riippuu siitä, milloin arvioit tarvitsevasi varoja käyttöösi.

Raisinin kautta voit vertailla ja avata eri eurooppalaisten pankkien säästötuotteita yhden tilin kautta:

• Säästötili sopii tilanteisiin, joissa haluat pitää varasi joustavasti käytettävissä ja samalla ansaita niille korkoa.

• Määräaikaistalletus voi olla hyvä vaihtoehto, jos tiedät, ettet tarvitse säästöjäsi tietyn ajan kuluessa ja haluat hyötyä kiinteästä korosta.

Raisinin kautta voit vertailla eri pankkien säästötilejä ja määräaikaistalletuksia yhdessä paikassa. Kaikki Raisinin kautta avatut talletukset kuuluvat sen maan lakisääteisen talletussuojan piiriin, jossa pankki toimii. Talletussuoja kattaa enintään 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden, aivan kuten suomalaisissakin pankeissa.

Huomioithan, että näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi – eivät henkilökohtaiseksi talousneuvonnaksi.  Eläke- ja säästöratkaisut ovat henkilökohtaisia, ja ennen päätösten tekemistä on suositeltavaa perehtyä viranomaisohjeisiin tai kääntyä asiantuntijan puoleen. Raisin ei vastaa mistään päätöksistä tai toimenpiteistä, jotka perustuvat näihin sisältöihin.