Vakuutussäästäminen 2026 – vaihtoehdot, verotus ja kulut

Vakuutussäästöjen arvo on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Finanssiala ry:n tilastojen mukaan vakuutussäästöjen kokonaismäärä oli kesäkuun 2026 lopussa noin 76,4 miljardia euroa, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 66,3 miljardia euroa. Vakuutussäästöjen arvo kasvoi vuodessa 15,2 prosenttia.

Vakuutussäästöistä noin 29,0 miljardia euroa oli kapitalisaatiosopimuksissa ja 28,1 miljardia euroa säästöhenkivakuutuksissa. Yksilöllisiin eläkevakuutuksiin oli kertynyt noin 12,4 miljardia euroa ja ryhmäeläkevakuutuksiin noin 6,9 miljardia euroa. Nopeinta vuosikasvu oli kapitalisaatiosopimuksissa, joiden säästömäärä kasvoi noin 20,8 prosenttia kesäkuusta 2025 kesäkuuhun 2026.

Vakuutussäästöjen arvon kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutussäästäjien määrä olisi kasvanut samassa suhteessa. Säästöjen kokonaisarvoon vaikuttavat uusien sijoitusten lisäksi myös sijoitusmarkkinoiden kehitys.

Vakuutussäästöjen arvon kasvu ei tarkoita, että vakuutussäästäjien määrä olisi kasvanut samassa suhteessa. Säästöjen kokonaisarvoon vaikuttavat uusien sijoitusten lisäksi myös sijoituskohteiden arvonkehitys. Siksi tilasto kuvaa ennen kaikkea vakuutussäästöihin kertyneiden varojen arvon kehitystä.

Vakuutussäästämiseen on tarjolla erilaisia tuotteita, joiden ominaisuudet, verotus ja käyttötarkoitukset poikkeavat toisistaan. Yleisimmät vaihtoehdot ovat sijoitusvakuutus eli säästöhenkivakuutus, kapitalisaatiosopimus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus. Sopivan vaihtoehdon valintaan vaikuttavat erityisesti säästämisen tavoite, sijoitusaika sekä se, milloin ja miten säästöjä halutaan käyttää.

Vakuutussäästämisen vaihtoehtojen vertailu

Alla oleva taulukko auttaa vertailemaan vakuutussäästämisen vaihtoehtoja niiden keskeisten ominaisuuksien perusteella.

Huom. Taulukko kuvaa vakuutussäästämisen vaihtoehtojen yleisiä ominaisuuksia. Tarkat ehdot, nostorajoitukset ja veroseuraamukset riippuvat vakuutustuotteesta ja sopimuksen tekemisajankohdasta.

1. Sijoitusvakuutus eli säästöhenkivakuutus

Sijoitusvakuutus on vakuutusyhtiön tarjoama säästämisen ja sijoittamisen tuote, jossa vakuutusmaksut sijoitetaan esimerkiksi rahastoihin tai muihin vakuutusyhtiön tarjoamiin sijoituskohteisiin. Sijoituskohteita voi yleensä vaihtaa vakuutuksen sisällä ilman, että vaihdosta syntyy välittömiä veroseuraamuksia.

Sijoitusvakuutukseen liittyy vakuutettu henkilö, ja siihen kuuluu tyypillisesti myös kuolemanvaraturva. Vakuutuksenottaja voi määrätä edunsaajan, jolle vakuutuskorvaus maksetaan vakuutetun kuollessa.

Sijoitusvakuutus soveltuu erityisesti pitkäaikaiseen säästämiseen, mutta sen kannattavuuteen vaikuttavat sijoituskohteiden tuottojen lisäksi vakuutuksen kulut ja sopimusehdot.

2. Kapitalisaatiosopimus

Kapitalisaatiosopimus muistuttaa sijoitusvakuutusta, sillä myös siinä varoja sijoitetaan vakuutusyhtiön kautta esimerkiksi rahastoihin tai sijoituskoreihin. Keskeinen ero sijoitusvakuutukseen on se, ettei kapitalisaatiosopimuksessa ole vakuutettua henkilöä eikä kuolemanvaraturvaa.

Kapitalisaatiosopimuksen omistaja voi sopimusehtojen mukaisesti vaihtaa sijoituskohteita ja nostaa varoja. Sijoituskohteiden vaihtaminen sopimuksen sisällä ei yleensä aiheuta välittömiä veroseuraamuksia, vaan tuottoa verotetaan pääsääntöisesti vasta varoja nostettaessa.

Kapitalisaatiosopimuksessa ei myöskään ole erillistä edunsaajaa. Omistajan kuollessa sopimus kuuluu hänen kuolinpesänsä varoihin ja siirtyy perillisille tai testamentinsaajille perintöoikeudellisten sääntöjen mukaisesti.

3. Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Vapaaehtoinen eläkevakuutus on yksi tapa harjoittaa pitkäaikaista eläkesäästämistä ja täydentää lakisääteistä eläkettä. Vakuutukseen maksetut varat sijoitetaan sopimuksen mukaisesti, ja kertyneitä säästöjä maksetaan myöhemmin eläkkeenä.

Toisin kuin sijoitusvakuutuksessa tai kapitalisaatiosopimuksessa, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen säästettyjä varoja ei yleensä voi nostaa vapaasti ennen sovittua eläkeikää. Eläkkeen alkamisikä riippuu muun muassa vakuutuksen ottamisajankohdasta ja vakuutetun syntymävuodesta. Ennenaikainen nosto on mahdollista vain tietyissä laissa säädetyissä erityistilanteissa, kuten pitkäaikaisen työttömyyden tai pysyvän työkyvyttömyyden perusteella.

Vuonna 2026 vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ovat tietyin edellytyksin vähennyskelpoisia pääomatuloista enintään 5 000 euroon vuodessa. Vähennysoikeus kuitenkin poistuu 1.1.2027 alkaen. Eläkevakuutuksesta maksettavien suoritusten verotus riippuu muun muassa sopimuksen tekemisajankohdasta ja siitä, onko vakuutusmaksut vähennetty verotuksessa.

Sijoitusvakuutus eli säästöhenkivakuutus toimii siten, että säästäjä maksaa vakuutusyhtiölle joko kertaluonteisen summan tai säännöllisiä vakuutusmaksuja. Vakuutusyhtiö sijoittaa varat sopimuksen mukaisesti valittuihin sijoituskohteisiin, joiden arvonkehitys vaikuttaa vakuutussäästöjen arvoon.

Sijoitusvakuutuksen toimintaperiaate voidaan tiivistää kolmeen vaiheeseen:

1. Säästäminen: Maksat vakuutukseen haluamasi summan kerralla tai säännöllisesti sopimusehtojen mukaisesti.
   
   

2. Sijoittaminen: Valitset vakuutusyhtiön tarjoamista vaihtoehdoista sijoituskohteet, joiden kehitykseen vakuutussäästösi sidotaan. Voit yleensä myös vaihtaa sijoituskohteita vakuutuksen voimassaoloaikana.
   
   

3. Varojen nostaminen: Voit nostaa säästöjä osittain tai kokonaan. Sijoitusvakuutuksen tuottoa verotetaan pääsääntöisesti vasta varoja nostettaessa, eikä sijoituskohteiden vaihtaminen vakuutuksen sisällä yleensä aiheuta välittömiä veroseuraamuksia.

Sijoitusvakuutuksessa vakuutusyhtiö omistaa varsinaiset sijoituskohteet, kun taas vakuutuksenottajalla on vakuutussopimukseen perustuva oikeus säästöjen arvoon. Tämä erottaa sijoitusvakuutuksen esimerkiksi suorasta rahastosijoittamisesta, jossa sijoittaja omistaa rahasto-osuudet itse.

Sijoitusvakuutuksen arvo voi nousta tai laskea sijoitusmarkkinoiden kehityksen mukaan. Lisäksi vakuutusyhtiö voi periä vakuutuksesta hallinnointipalkkioita ja muita kuluja, jotka pienentävät sijoituksen nettotuottoa. Siksi sijoitusvakuutusta harkittaessa kannattaa tarkastella sekä sijoituskohteita että vakuutussopimuksen kokonaiskustannuksia.

Mihin sijoitusvakuutuksen kautta voi sijoittaa?

Sijoitusvakuutuksen kautta voi sijoittaa erilaisiin sijoituskohteisiin vakuutusyhtiön tarjoaman valikoiman mukaan. Sijoituskohteet ja niiden vaihtamiseen liittyvät ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin ja sopimuksittain.

Yleisimpiä sijoitusvakuutuksen sijoituskohteita ovat:

1. Rahastot
   Rahastot ovat yksi yleisimmistä sijoitusvakuutuksen sijoituskohteista. Niiden avulla varat voidaan hajauttaa tehokkaasti. Rahastosäästäminen on monipuolinen sijoitustapa, ja se sisältää sekä matalan että korkean riskin sijoituskohteita.
   
   

2. Sijoituskorit
   Sijoituskoriksi kutsutaan sijoituskokonaisuutta, jonka kohteet on valittu tiettyjen kriteerien perusteella. Ne voivat sisältää esimerkiksi osakkeita ja rahastoja. Sijoituskorit voidaan valita sijoituskohteeksi ainoastaan sijoitusvakuutuksiin.
   
   
3. Osakkeet ja ETF-rahastot
   Osassa sijoitusvakuutuksissa voi sijoittaa yksittäisiin osakkeisiin tai pörssinoteerattuihin ETF-rahastoihin. Nämä voivat sopia sijoituskohteeksi, jos sijoittaja haluaa hallita omaa sijoitussalkkuaan ja tavoitella korkeampia tuottoja. Korkeammat tuottomahdollisuudet tarkoittavat usein myös korkeampaa riskiä.
   
   
4. Vaihtoehtoiset sijoitukset
   Vakuutusyhtiöt voivat lisäksi tarjota mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten raaka-aineisiin, kiinteistöihin tai vastuullisiin sijoituksiin. Vaihtoehtoiset sijoitukset tarjoavat mahdollisuuden hajauttaa sijoituksia laajemmin ja täydentää perinteisiä sijoitusratkaisuja. 

Sijoituskohteita valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden riskitasoon, hajautukseen, kuluihin ja sijoitusaikaan. Vaikka sijoitusvakuutus mahdollistaa sijoituskohteiden vaihtamisen sopimuksen sisällä, se ei itsessään suojaa sijoitusten arvonlaskulta.

Vakuutussäästäminen voi tarjota joustavuutta pitkäaikaiseen sijoittamiseen ja esimerkiksi varallisuuden siirtämisen suunnitteluun, mutta siihen liittyy myös kustannuksia ja ehtoja, joita tavallisessa rahasto- tai osakesijoittamisessa ei välttämättä ole. Hyödyt ja haitat riippuvat lisäksi siitä, onko kyse sijoitusvakuutuksesta, kapitalisaatiosopimuksesta vai vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta.

On hyvä huomata, että verotuksen lykkääntyminen ei itsessään tarkoita parempaa tuottoa. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa sijoitusten tuotot, vakuutuksen ja sijoituskohteiden kokonaiskulut, sijoitusaika sekä se, miten varoja nostetaan.

Sijoitusvakuutus ja pankkitalletukset palvelevat erilaisia säästämisen tavoitteita. Vakuutussäästämisessä tavoitellaan sijoitusten arvonnousua, mutta siihen liittyy myös kuluja ja markkinariskiä. Jos taas etsit vaihtoehtoa esimerkiksi säästöpuskurille tai haluat säästää ilman sijoitusmarkkinoiden arvonvaihteluun liittyvää riskiä, Raisinin kautta voit vertailla talletussuojan piiriin kuuluvia säästötilejä ja määräaikaistalletuksia.

Sijoitusvakuutusta ja rahastoa vertailtaessa on hyvä huomata, etteivät ne ole täysin samanlaisia sijoitustuotteita. Rahastoon voi sijoittaa suoraan, mutta sijoitusvakuutus toimii sopimusrakenteena, jonka sisällä varoja voidaan sijoittaa esimerkiksi rahastoihin. Käytännössä vertailussa on siis kyse siitä, omistatko rahasto-osuudet itse vai sijoitatko rahastoihin vakuutusyhtiön kautta.

Keskeisiä eroja ovat sijoitusten omistajuus, verotuksen ajankohta, kulut sekä se, miten sijoituksia voidaan vaihtaa ja varoja siirtää edunsaajalle.

Sijoitusvakuutus vs. suora rahastosijoittaminen

Sijoitusvakuutus voi tarjota etua erityisesti silloin, jos sijoituskohteita on tarkoitus vaihtaa aktiivisemmin pitkän sijoitusajan aikana, sillä vakuutuksen sisäiset muutokset eivät yleensä aiheuta välitöntä verotusta. Toisaalta vakuutusrakenteeseen liittyvät lisäkulut voivat vähentää tätä hyötyä.

Suora rahastosijoittaminen on rakenteeltaan yksinkertaisempaa: sijoittaja omistaa rahasto-osuudet itse eikä sijoittamisen ympärillä ole erillistä vakuutussopimusta. Siksi vaihtoehtoja vertaillessa kannattaa tarkastella ennen kaikkea kokonaiskuluja, sijoitusaikaa, sijoituskohteiden vaihtamisen tarvetta ja vakuutuksen tarjoamien lisäominaisuuksien merkitystä.

Sijoitusvakuutus ja osakesäästötili ovat molemmat pitkäaikaiseen sijoittamiseen soveltuvia vaihtoehtoja, joissa sijoitusten tuottoja voidaan kasvattaa ilman, että jokaisesta kaupasta syntyy välittömiä veroseuraamuksia. Niiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja erityisesti sijoituskohteissa, omistajuudessa, kuluissa ja sijoitettavan pääoman enimmäismäärässä.

Osakesäästötili on tarkoitettu pörssiosakkeisiin sijoittamiseen, kun taas sijoitusvakuutuksen kautta voi sopimuksesta riippuen sijoittaa esimerkiksi rahastoihin, osakkeisiin ja ETF-rahastoihin. Osakesäästötilillä sijoittaja omistaa osakkeet itse, mutta sijoitusvakuutuksessa sijoituskohteet ovat vakuutusyhtiön omistuksessa.

Sijoitusvakuutus vs. osakesäästötili

Huom. Vertailu kuvaa sijoitusvakuutuksen ja osakesäästötilin yleisiä ominaisuuksia vuonna 2026. Sijoitusvakuutuksen tarkat ehdot ja kustannukset riippuvat vakuutusyhtiöstä ja sopimuksesta. 

Vakuutussäästämiseen voi liittyä useita erilaisia kuluja, jotka vaikuttavat säästöjen lopulliseen tuottoon. Kulurakenne vaihtelee vakuutusyhtiön, sopimuksen ja valittujen sijoituskohteiden mukaan, joten kokonaiskulut kannattaa selvittää ennen sopimuksen tekemistä.

Sijoitusvakuutukseen voi liittyä esimerkiksi:

• Sopimus- ja hallinnointikuluja, joita voidaan periä kiinteänä maksuna tai prosenttiosuutena vakuutuksen arvosta.

• Sijoituskohteiden kuluja, kuten rahastojen hallinnointipalkkioita.

• Nosto- ja takaisinostokuluja, jos vakuutuksesta nostetaan varoja tai sopimus päätetään ennenaikaisesti.

• Kaupankäynti- tai vaihtokuluja, joita voi syntyä sijoituskohteiden ostamisesta, myymisestä tai vaihtamisesta.

• Vakuutusturvan kuluja, esimerkiksi sijoitusvakuutukseen liittyvästä kuolemanvaraturvasta.

Kaikkia näitä kuluja ei välttämättä peritä jokaisessa sijoitusvakuutuksessa. Olennaista on tarkistaa vakuutuksen ja sijoituskohteiden yhteenlasketut kulut, sillä pienikin ero vuosittaisissa kustannuksissa voi vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin tuottoon.

Esimerkki: Miten kulut vaikuttavat sijoituksen tuottoon?

Oletetaan, että sijoitusvakuutukseen sijoitetaan 10 000 euroa 15 vuodeksi ja sijoitusten tuotto ennen kuluja on keskimäärin 6 % vuodessa. Verrataan kahta esimerkkitilannetta, joissa kokonaiskulut ovat 0,5 % tai 1,5 % vuodessa.

Tässä esimerkissä yhden prosenttiyksikön ero vuosittaisissa kuluissa merkitsee 15 vuoden aikana noin 3 000 euron eroa sijoituksen loppuarvossa. Mitä pidempi sijoitusaika on, sitä enemmän vuosittaiset kulut vaikuttavat korkoa korolle -vaikutuksen kautta.

Huom. Laskelma on yksinkertaistettu esimerkki. Siinä oletetaan tasainen 6 %:n vuosituotto ja kulujen vähentävän vuosituottoa suoraan. Todelliset tuotot ja kulut vaihtelevat, eikä laskelmassa huomioida verotusta.

Vakuutussäästämisen verotus riippuu vakuutustuotteesta, sopimuksen ehdoista sekä siitä, milloin ja kenelle säästöjä maksetaan. Sijoitusvakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen keskeinen veroetu on, että sijoituskohteiden vaihtaminen sopimuksen sisällä ei yleensä aiheuta välittömiä veroseuraamuksia. Tuottoja verotetaan pääsääntöisesti vasta silloin, kun sopimuksesta nostetaan varoja.

Vuonna 2026 vakuutussäästämisestä saadut veronalaiset tuotot verotetaan pääomatulona. Pääomatuloveroprosentti on:

• 30 % 30 000 euroon asti

• 34 % 30 000 euroa ylittävältä osalta

Veroprosentti määräytyy verovelvollisen kaikkien verotettavien pääomatulojen perusteella, ei pelkästään vakuutussäästämisestä saadun tuoton mukaan.

Miten sijoitusvakuutuksen tuottoja verotetaan?

Sijoitusvakuutuksen tuottoja ei yleensä veroteta niiden kertyessä. Myöskään sijoituskohteiden vaihtaminen vakuutuksen sisällä ei tavallisesti aiheuta välitöntä verotusta. Näin vakuutuksen sisällä kertyneet tuotot voidaan sijoittaa edelleen ilman, että jokaisesta sijoituskohteen vaihdosta syntyy erikseen maksettavaa veroa.

Kun vakuutuksesta nostetaan varoja, tuoton osuus verotetaan pääomatulona, mutta sijoitetun pääoman palautuksesta ei makseta veroa. Verotus voi kuitenkin poiketa tästä esimerkiksi silloin, jos vakuutuksenottaja ja vakuutettu ovat eri henkilöitä.

Sijoitusvakuutuksen verotus varoja nostettaessa

Sijoitusvakuutuksesta voi yleensä nostaa varoja osittain tai kokonaan. Osittaisessa nostossa summa jaetaan veronalaiseen tuottoon ja sijoitetun pääoman palautukseen siinä suhteessa, jossa niitä on vakuutuksen arvossa nostohetkellä. Sijoittaja ei siis voi yleensä nostaa ensin pelkästään sijoittamaansa pääomaa verovapaasti.

Jos vakuutus lunastetaan kokonaan, veroa maksetaan lähtökohtaisesti sijoitetun pääoman ylittävästä tuotosta. Mahdolliset takaisinostokulut voivat vaikuttaa maksettavaan summaan. Jos sopimus puolestaan päättyy tappiollisena, syntynyt tappio voi olla vähennyskelpoinen pääomatuloista sopimuksen päättymisvuonna.

Esimerkki: Sijoitusvakuutuksen osittaisen noston verotus

Olet sijoittanut sijoitusvakuutukseen 20 000 euroa, ja sen arvo on noussut 25 000 euroon. Tuottoa on siis kertynyt 5 000 euroa eli 20 % vakuutuksen arvosta. Päätät nostaa 5 000 euroa.

• Nostosta 1 000 € on veronalaista tuottoa

• 4 000 € on sijoitetun pääoman palautusta

• Jos pääomatulovero on 30 %, veroa maksetaan 300 €

Näin ollen koko 5 000 euron nostosta ei makseta veroa, vaan vero kohdistuu vain nostoon sisältyvään 1 000 euron tuotto-osuuteen.

Huom. Esimerkki on yksinkertaistettu eikä huomioi mahdollisia kuluja tai verotukseen

Kapitalisaatiosopimuksen verotus

Kapitalisaatiosopimuksen verotus muistuttaa sijoitusvakuutuksen verotusta. Sijoituskohteiden vaihtaminen sopimuksen sisällä ei yleensä aiheuta välitöntä verotusta, vaan tuottoa verotetaan pääsääntöisesti vasta varoja nostettaessa. Osittaisessa nostossa vain tuoton suhteellinen osuus on veronalaista pääomatuloa.

Kapitalisaatiosopimuksessa ei kuitenkaan ole vakuutettua henkilöä tai kuolemantapauskorvauksen edunsaajaa. Omistajan kuollessa sopimus kuuluu kuolinpesän varoihin ja otetaan huomioon perintöverotuksessa. Jos sopimus päättyy tappiollisena, tappio voi tietyin edellytyksin olla vähennyskelpoinen pääomatuloista.

Vakuutussäästäminen voi sopia erilaisiin pitkäaikaisen säästämisen ja sijoittamisen tavoitteisiin. Se voi olla varteenotettava vaihtoehto erityisesti, jos:

• Säästät pitkällä aikavälillä. Vakuutussäästäminen sopii erityisesti useiden vuosien säästämiseen ja sijoittamiseen. Varojen nostaminen on yleensä mahdollista, mutta siihen voi liittyä ehtoja tai kustannuksia.

• Haluat vaihtaa sijoituskohteita joustavasti. Sijoituskohteita voi yleensä vaihtaa sopimuksen sisällä ilman välittömiä veroseuraamuksia.

• Edunsaajan nimeäminen on sinulle tärkeää. Sijoitusvakuutukseen voidaan liittää edunsaajamääräys, jolla määritetään, kenelle kuolemantapauskorvaus maksetaan. Kapitalisaatiosopimuksessa vastaavaa edunsaajamääräystä ei ole.

• Hyväksyt sijoittamiseen liittyvät kulut ja riskit. Sijoitussidonnaisen vakuutuksen arvo voi nousta tai laskea, ja sopimukseen sekä sijoituskohteisiin voi liittyä erilaisia kuluja.

Vakuutussäästäminen ei kuitenkaan ole automaattisesti paras vaihtoehto kaikille. Jos etsit mahdollisimman yksinkertaista ja edullista sijoitusratkaisua, esimerkiksi suora rahastosijoittaminen voi olla sopivampi. Vaihtoehtoja kannattaa vertailla erityisesti kokonaiskulujen, sijoituskohteiden, sopimusehtojen ja sijoitusajan perusteella.

Ennen vakuutussäästämisen aloittamista kannattaa vertailla eri vaihtoehtoja ja tutustua huolellisesti sopimuksen ehtoihin. Kiinnitä erityisesti huomiota seuraaviin asioihin:

1. Selvitä kaikki kulut. Tarkista sopimuksen hallinnointi- ja hoitokulut sekä sijoituskohteiden kulut ja mahdolliset nosto- tai takaisinostopalkkiot. Pienetkin vuosittaiset kulut voivat vaikuttaa pitkän aikavälin tuottoon.
   
   

2. Tutustu sijoituskohteisiin. Selvitä, mihin vakuutuksen kautta voi sijoittaa ja kuinka laaja sijoitusvalikoima on. Tarkista myös, voiko sijoituskohteita vaihtaa ja liittyykö vaihtamiseen kustannuksia.
   
   

3. Tarkista, milloin saat rahasi käyttöösi. Selvitä, voiko säästöjä nostaa osittain tai kokonaan ja liittyykö nostoihin rajoituksia tai kuluja. Ehdot voivat vaihdella huomattavasti eri tuotteiden välillä.
   
   

4. Arvioi sijoitusriski. Sijoitussidonnaisen vakuutuksen arvo riippuu valittujen sijoituskohteiden kehityksestä, joten säästöjen arvo voi myös laskea. Valitse sijoituskohteet oman sijoitusaikasi ja riskinsietokykysi perusteella.
   
   

5. Ymmärrä verotus. Selvitä, milloin tuotosta maksetaan veroa ja miten osittaisia nostoja verotetaan. Huomioi myös, että eri vakuutussäästämisen tuotteiden verotus voi poiketa toisistaan.
   
   

6. Tarkista, mitä tapahtuu sopimuksen päättyessä tai kuolemantapauksessa. Selvitä, miten säästöt maksetaan sopimuksen päättyessä ja voiko sopimukseen nimetä edunsaajan. Tarkista myös, miten mahdollinen kuolemanvaraturva toimii.

Vakuutussäästämisen rinnalla säästöjä voi hajauttaa myös säästötileille ja määräaikaistalletuksiin. Ne eivät ole vakuutussäästämistä tai sijoitusvakuutuksia, vaan pankkitalletuksia, joissa säästöille maksetaan ennalta määriteltyä korkoa.

Raisin avulla voit vertailla, avata ja hallinnoida säästötilejä ja määräaikaistalletuksia yhden alustan kautta. Säästötilillä varat ovat joustavasti käytettävissä, kun taas määräaikaistalletuksessa korko sovitaan etukäteen määrätylle talletusajalle, mikä tekee säästöjen tuotosta ennakoitavamman. Raisinin kumppanipankeissa tehdyt talletukset kuuluvat kyseisen pankin kotimaan lakisääteisen talletussuojan piiriin, yleensä 100 000 euroon asti tallettajaa ja pankkia kohden.

Säästötilit ja määräaikaistalletukset voivat sopia esimerkiksi sijoitusten rinnalle silloin, kun haluat pitää osan varoistasi matalamman riskin ja ennakoitavamman tuoton säästökohteessa.